Vanhusneuvostojen seminaarissa pureksittiin sote-ja maakuntauudistusta

Sote- ja maakuntauudistus puhuttaa ja myös huolettaa ikäihmisiä. Vanhusneuvostojen seminaarissa päästiin jyvälle ainakin siitä, missä uudistuksessa ollaan parhaillaan menossa ja mitä tekevät muutosagentit.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen korosti tervetulosanoissaan ikäihmisten merkitystä aktiivisina vaikuttajina.

– Tove Janssonia lainatakseni, kun elää tarpeeksi vanhaksi, saa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Otammekin ilolla vastaan kaiken sen, mitä haluatte antaa.

Myös Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko totesi, että on ikäihmisten on tärkeää ottaa kantaa myös muiden kuntien ja maakuntien asioihin, oli kokemus mistä päin tahansa. Näin voidaan verrata ja oppia.

– Ikäihmisten merkitys on kuitenkin paljon arvokkaampi kuin yksi asiakasryhmä, jolle tuotetaan palveluja. Se, mitä ikäihmiset voivat tuottaa yhteiskunnassa ja tässä toimintaympäristössä, on arvokasta.

Sulkko muistutti, että soteuudistuksen jälkeen kunnista tulee lähinnä koulutuksen järjestäjiä.

– Mielestäni on syntynyt ylioptimistinen näkemys siitä, mitä kunta pystyy jatkossa tekemään. Millä liikkumavaralla pystytään panostamaan elinvoiman edistämisen strategisiin tavoitteisiin, hän pohti.

– Julkisella sektorillla tehdään paljon niin kuin on totuttu. Muutos kestää kauan. Paremmalla ennakoinnilla ja ennakkoluulottomalla toiminnalla voidaan saada kustannushyötyjä ja samalla parantaa asiakkaan kokemusta palvelusta. Se vaatii jonkin verran panostuksia, hän sanoi ja kannusti myös iäkkäämpiä tutustumaan sähköisiin palveluihin yhtenä vaihtoehtona.

Oma Hämeen muutosjohtaja Jukka Lindberg tarttui tottuneesti massiivisen soten lainsäädäntökokonaisuuden, maakunnan ja palveluiden esittelyyn.

– Meillä on nyt tehtynä iso taustatyö ja suhteellisen hyvä käsitys siitä, mitä asioita pitää tehdä ja miten isot ovat Kanta-Hämeen tavoitteet. Yksinkertaisesti rahaa pitää kulua vähemmän, ei suoranaisesti säästetä, mutta menokehitys on alle 1 %. Sellainen tilanne on nähty Suomessa ehkä kerran laman aikaan 1993, hän muistutti ja korosti, että rahoitustaso (580 Me) viittaa kumppanuuteen, jossa toimintaa on pakko jonkin verran supistaa ja tehostaa, ja jossa ihmisen tulee pitää itsestään ja läheisistään entistä parempaa huolta.

Ikäihmisten yleisökysymyksissä tuli esiin palveluiden keskittämisen huoli

– Sitä on mietitty paljon, ja tietyissä palveluissa keskittämistä tapahtuu, mutta lähipalveluissa ei sellaista ole suunnitteilla. Leikkaustoiminta keskittyy, mutta olen sitä mieltä, että kilometrit eivät ole siinä tilanteessa se juttu, vaan tärkeämpää on saada laadukasta palvelua.

Palveluohjaus on Lindbergin mielestä ydinkysymys, joka on saatava kuntoon, jos uudistuksessa halutaan onnistua.

– Terveysasemapalveluista kannetaan eniten huolta. Palveluvalikko ja asioinnin tapa muuttuvat joka tapauksessa. Noin 5 000 asiakasta on jo nyt minunterveyteni.fi-palvelun piirissä Hämeenlinnassa, joka on edelläkävijä sähköisten palvelujen kehittämisessä.

Yleisöstä kuului huoli siitä, miten käy niiden, jotka eivät pysty tai halua käyttää sähköisiä palveluja.

– Olen ollut monessa kohtaa tämän kysymyksen edessä. Ikäihmiset käyttävät paljon nettiä. Sähköiset palvelut eivät korvaa käyntipalveluja, ja niitä on ihan varmasti tarjolla niille, jotka eivät pysty tai halua sähköisiä palveluja käyttää, Lindberg vakuutti.

Lindberg kertoi tilannekatsauksessaan, että väliaikaista valmistelutoimielintä suunnitellaan ja sen käynnistyminen mennee lokakuulle. Perusteilla on myös maakuntatoimisto. Tällä hetkellä Oma Häme -henkilöstön työsuhteet ovat voimassa vain kesäkuun loppuun, muutosagenteilla vuoden 2018 loppuun. Laajempaan valinnanvapauspilottiin liittymistä mietitään.

– Odotan valinnanvapautta kuin kuuta nousevaa, mutta haluaisin että se tehdään portaittain, järkevällä aikataululla. Valinnanvapauden piirissä olevista palveluista järjestäjä maksaa kapitaatiokorvausta yrittäjälle, ja sen määrittäminen ei ole ongelmatonta, Lindberg lisäsi.

Annukka Kuismin työskentelee Kanta-Hämeen muutosagenttina Oma Hämeessä. Muutosagenttien tehtävänä on alueellinen iäkkäiden palvelukokonaisuuden rakentaminen ja johtaminen sekä muutosjohtaminen ja maakunnan toimijoiden innostaminen. Hän kertoi hankkeesta, jossa ikäihmisten kotihoitoa kehitetään ja kaikenikäisten omaishoitoa vahvistetaan.

– Palveluiden johdonmukainen kehittäminen ja siirtyminen kunnista maakuntiin on tärkeä tehtävä. On vahvuus, että kaikki teemme sitä Oma Hämeessä yhdessä. On nähtävä koko norsu, mutta samalla osattava tunnistaa myös osa-alueet ja palastella ne sopiviin annoksiin.

Päijät-Hämeen näkökulmasta muutosagenttitoiminnasta kertoi Anu Olkkonen-Nikula.

Vanhusneuvoston kutsui 10.5.2017 koolle Hämeen Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta yhteistyössä Hämeen liiton ja Riihimäen kaupungin kanssa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi neuvottelukunnan vpj. Aila Heinäjoki.

Kuvassa: Seppo Nurmi Forssasta esitti osuvia kysymyksiä Vanhusneuvostojen seminaarin esiintyjille.


Lisätietoja: 
Jukka Lindberg, muutosjohtaja, p.  040 595 0631
Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu: www.omahame.fi