Hämeen liitto juhli 60-vuotista historiaansa

Yhteistyöhön luottava Hämeen liitto juhli 60-vuotista historiaansa

Muutos ja yhteistyö sekä niiden suunnat olivat keskeisiä puheenaiheita Hämeen liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa Hämeen linnassa.

– Luontaisiin yhteistoiminta-alueisiin kannattaa panostaa nyt ja tulevaisuudessa, Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen linjasi.

Seminaarissa pohdittiin maakuntien tulevaisuuden lisäksi yhteistyöverkostojen tärkeyttä. Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen yhteistyöakselin edustajat korostivat työnjaon merkitystä.

Hämeen liiton 60-vuotisjuhlaan osallistui noin 150 kutsuvierasta torstaina 29. elokuuta.

Koskinen kannusti ennakkoluulottomaan keskusteluun

Maakuntahallituksen puheenjohtajan Johannes Koskisen mielestä aika alkaa olla kypsä laajan parlamentaarisen valmistelun käynnistämiseen aluehallinnon tulevaisuudesta.

– Se tulisi tehdä ilman lukkoon lyötyjä ennakkokantoja, Koskinen korosti.

Hänen mukaansa parlamentaarisen aluehallintokomitean asialista olisi poikkeuksellisen painava.

Koskisen mukaan aluehallinnon tehtävien ja aluejakojen selkeyttäminen tarkoittaa mitä todennäköisimmin nykyistä suurempia aluejakoja.

– Hämeelle reilu maakuntauudistus on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Voimme hakea laajennusta etelästä, idästä ja pohjoisesta, vähän lännestäkin. Joka suunnasta löytyy vanhaa Hämettä, Koskinen sanoi.

Johannes Koskisen puhe on kokonaisuudessaan liitteenä.

Maakuntavaltuuson puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen oli Koskisen kanssa samaa mieltä siitä, että maakuntien tulee elää ajassa ja tuntea valmiutta uudistuksiin.

– Koskinen painotti parlamentaarista valmistelua, mutta itse ajattelen, että keskeisempää on kyky ja rohkeus tehdä päätöksiä. Uskon, että sitä meiltä Hämeestä löytyy, Grahn-Laasonen sanoi.

HHT-kumppanit pitävät yhtä

Esiselvityksen Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen yhteisestä HHT-kasvukäytävästä tehnyt Anna-Mari Ahonen perusteli yhteistyötä vaikuttavin luvuin.

Joka kolmas suomalainen asuu pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun yhdistävällä kasvukäytävällä. Alueella sijaitsee kaikista Suomen työpaikoista noin 40 prosenttia. Lisäksi alueella tuotetaan 45 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Näin pitkää ja näin tiivistä taajamien ketjua ei Suomessa toista ole, HHT-akselin yhteistyöhankkeen vetovastuussa jatkava Ahonen sanoi.

Paneelikeskustelussa Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautio vakuuttivat HHT-akselin yhteistyön onnistuvan.

– Työnjako on tärkeää rajallisten resurssien aikana. Kaikki toiminta ei voi olla Helsingin sisällä, Penttilä sanoi.

Sari Rautio näki yhteistyössä myös erikoistuminen mahdollisuuksia, kun kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

Hämäläinen hitaus on järkeä

Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina pohti hämäläisyyden olemusta. Hän lainasi filosofi Eero Ojasen ajatusta, jonka mukaan järki on jonkinlaista hitautta.

– Tällainen järjeksi ymmärretty hitaus olkoon siis hämäläisten ja Hämeen liiton tavaramerkkinä jatkossakin, Reina sanoi.

Seminaarissa puhuivat lisäksi Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen median murroksesta ja valtiosihteeri Risto Artjoki biotaloudesta. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski johti paneelikeskustelun.

Rapukuninkaaksi Jari Koskinen

Juhlavastaanoton yhteydessä vuoden rapukuninkaaksi kruunattiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Hänen johdollaan on laadittu raputaloutta edistävä tuore rapustrategia. Valtaosa Suomessa syödyistä ravuista on peräisin Hämeen vesistä.

HISTORIAA
  • Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistys perustettiin vuonna 1953.
  • Hämeen maakuntaliitto ja Kanta-Hämeen seutukaavaliitto yhdistyivät Hämeen liitoksi vuonna 1991.

Lisätietoja
Hämeen liitto, maakuntajohtaja Timo Reina, 040 555 8458