• Suomi
  • English
  • Русский
  • Svenska

Maakunnalliset erityispiirteet

Hämäläisessä maisemassa on selvästi havaittavissa jääkauden jäljet. Maisemaa luonnehtivat Salpausselkien reunamuodostumat, lukuisat harjut, moreenimuodostumat, erämaiset vedenkoskemattomat alueet ja toisaalta viljavat savilaaksot, lukuisat vesistöt ja jokireitit. Maiseman vaihtelevuus on luonut Hämeen eri osien kulttuuriset erityispiirteet.

Esihistorialliselta ajalta jatkunut asutus, maatalous ja teollinen toiminta ovat luoneet Hämeelle ominaisen monikerroksisen kulttuuriympäristön. Hämeen ensimmäiset asuttajat saapuivat jo kivikaudella seudun vesistöjen äärelle, eteläiseen Hämeeseen Itämeren muinaisten rantojen tuntumaan. Rautakaudesta eteenpäin asutus on pysynyt nykyisen asutuksen kanssa samoilla sijoilla painottuen erityisesti Vanajaveden laaksoon ja Hauhon vesireittien tuntumaan. Rautakauden merkittävyydestä kertovat runsaat nykymaisemaan tallentuneet elämisen jäljet, linnavuoret, kuppi- ja miekanhiontakivet ja kalmistoalueet.

Keskiajan vaikuttavimpia muistomerkkejä ovat Hämeen linna ja lukuisat keskiaikaiset kivikirkot. Vanhoista hämäläiskylistä tiiviin kylärakenteen ovat säilyttäneet mm. Tammelan Teuro ja Hausjärven Lavinto. Kulttuurivaikutteiden välttäjinä toimineita kartanoita on poikkeuksellisen paljon erityisesti Vanajaveden laaksossa; Hämeenlinnan ympäristössä, Hattulassa ja Janakkalassa sekä Hauhon ja Lammin seudulla.

Hämeenlinnasta on ollut jo varhaisessa vaiheessa hyvät kulkuyhteydet ympäröiville alueille kaikkiin ilmansuuntiin. Tuu, tuu, tupakkirulla - kansanrunostakin tuttu Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian tärkeimpiä teitä yhdistäen tärkeät hallintokeskukset Hämeen ja Turun linnat. Lisäksi Ylinen Viipurintie sekä Suuri Savontie suuntautuvat itään ja Vanha Meritie sekä Vanha Hämeentie etelään rannikolle. Pohjoiseen veivät Pälkäneentie ja Hiidentie. Monin paikoin vanhat tielinjaukset ovat pääpiirteissään säilyneet, mm. Hämeen Härkätie ja Vanha Hämeentie johdattavat matkaajan säilyneiden keskiaikaisperäisten kyläympäristöjen ja viljelysmaisemien läpi.

Hämeenlinnan perustamisesta 1600-luvulla alkoi kaupunkiarkkitehtuuri. Teollisuus ja liikenteelliset parannukset synnyttivät uusia kauppaloita ja taajamia. Yksi Hämeen historian merkittävimmistä taitekohdista oli maamme ensimmäisen rautatien valmistuminen vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille, joka loi myös omaleimaisen rautatiearkkitehtuurin perinteet. Uudemmista suurista liikenneväylistä erityisesti Helsingin ja Tampereen välinen moottoritien valmistuminen on vaikuttanut merkittävästi liikkumiseen ja maisemaan.

Teollisen tuotannon historia näyttäytyy Hämeen kulttuuriympäristössä hyvin monimuotoisesti ja on edelleen vahva kulttuuriympäristön identiteetin luoja. Säilyneet vanhat teollisuusympäristöt muodostavat tuotanto-, toimisto- ja asuinrakenteineen arvokkaita miljöökokonaisuuksia. Erityisasema on maakunnan tekstiili-, paperi-, lasi- ja tiiliteollisuudella.