• Suomi
  • English
  • Русский
  • Svenska

Maisema

Ihmisen ja luonnon pitkäaikainen vuorovaikutus on muovannut hämäläistä ympäristöä rikkaaksi ja monimuotoiseksi kulttuurimaisemaksi. Se vaihtelee erämaisista ylängöistä savilaaksojen viljelymaisemiin. Kulttuurimaiseman perustan muodostaa avoin viljelysmaisema: ihmisen uurastuksella syntyneet niityt, pellot, laitumet ja muut kulttuurimaiseman avotilat. Vallitsevat luonnonolosuhteet ovat säädelleet asutuksen ja elinkeinon harjoittamisen sijoittumista. Maaperän erot selittävät valtaosan historiallisista maankäytön eroista. Ensimmäiset pellot raivattiin kaskeamalla järvenrantojen ja jokivarsien läheisyyteen hietaisille lehtometsärinteille. Karja laidunsi lähimetsissä.

Hämäläiselle kulttuurimaisemalle ominainen jatkuvuuden tuntu on nähtävissä vanhoilla viljelyalueilla. Maiseman historia on läsnä nykyisyydessä. Asutus ja maanviljely on paikoin jatkunut katkeamatta rautakaudesta nykypäivään mm. Hauhon Alvettulassa. Retulansaaressa ja Hakoisten kartanon ympäristössä näkyy erityisen vaikuttavana aina esihistorialliselta ajalta jatkunut asutuksen ja maatalouden luoma monikerroksinen kulttuurimaisema.

Teollisen tuotannon vaikutukset ovat ulottuneet laajalle alueelle varsinaisen tuotantoympäristön ulkopuolelle. Metsävarojen hyödyntäminen teollisuuden käyttöön on ollut yksi merkittävimpiä ympäröivään maisemaan vaikuttava tekijöitä. Hämeessä tiiliteollisuuden vaikutukset näkyvät paikallisen tiilirakentamisen lisäksi myös maisemassa mm. eri puolille maakuntaa syntyneinä 'savilävinä', joista Forssan seudun kuuluisin on nykyinen Ankkalampi. Myös vesistöolot, kasvillisuus ja rantamaisemat ovat muuttuneet vesirakentamisen, kuivatusten ja ojitusten seurauksena.