Etusivu / 1,2 miljardia EU-rahoitusta haettavissa myös Kanta-Hämeen puolustusteollisuudelle

1,2 miljardia EU-rahoitusta haettavissa myös Kanta-Hämeen puolustusteollisuudelle

Päivitetty

Euroopan komissio on julkaissut tiedot niistä aihealueista, joille se myöntää rahoitusta Euroopan puolustusrahastosta. Kyseessä on rahoitusohjelma, josta Hämeenlinnassa toimiva Patria Land onnistui saamaan 92 miljoonan euroa johtamalleen kansainväliselle puolustusteollisuuden teknologian kehittämishankkeelle.

Komissio on hyväksynyt Euroopan puolustusrahaston kolmannen vuotuisen työohjelman, jossa osoitetaan 1,2 miljardia euroa puolustusalan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Uuden työohjelman myötä komissio lisää puolustushankkeiden rahoitusta, jotta strategisia puolustusvoimavaroja ja -teknologioita voidaan kehittää yhdessä. Lisäksi siinä esitellään uusia toimenpiteitä, joilla edistetään puolustusalan innovointia ja jotka kuuluvat uuteen EU:n puolustusalan innovaatiojärjestelmään (EUDIS).

Euroopan puolustusrahasto auttaa yhtenäistämään Euroopan puolustusvoimavarojen kehittämisympäristöä. Sillä myös parannetaan teollisuuden kilpailukykyä ja edistetään yhteen toimivuutta kaikkialla Euroopassa. Uuden työohjelman hyväksymisen myötä komissio on käyttänyt Euroopan puolustusrahastoon yli 3 miljardia euroa sen jälkeen, kun sitä koskevaa asetusta alettiin soveltaa toukokuussa 2021.

Tuetaan investointeja yhteistyössä toteutettaviin eurooppalaisiin puolustusalan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

Vuoden 2023 työohjelmassa käsitellään puolustusteknologiaa ja -voimavaroja jäsenvaltioiden sopimien ja strategisessa kompassissa tarkennettujen EU:n puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti. Työohjelma kattaa 34 aihetta, jotka on jäsennelty neljään temaattiseen ehdotuspyyntöön sekä kolmeen murroksellisiin teknologioihin ja pk-yrityksiin keskittyvään ehdotuspyyntöön. Työohjelmalla tuetaan kriittisten alojen hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi avaruustilannetietoisuuteen, hypersoonisten ohjusten torjuntavalmiuksiin ja merivoimien alalla eurooppalaisen partiokorvetin (EPC) prototyypin kehittämiseen. Ehdotuksia aletaan ottaa vastaan 15. kesäkuuta 2023, ja niiden jättämisen määräaika on 22. marraskuuta 2023.

Ehdotuspyynnöillä valmistellaan seuraavan sukupolven hävittäjäjärjestelmien, taistelupanssarivaunujen ja epäsuoraan tuleen liittyvien valmiuksien kehittämistä samoin kuin ylimittaisen rahdin strategista ilmakuljetusta, joka on keskeinen voimavara, jotta operaatioita voidaan tukea nopeasti kaikkialla maailmassa. Lisäksi tuetaan energiatehokkaiden tekoälyjärjestelmien laitteistoarkkitehtuuria kaikkien alojen osalta.

Pk-yrityksille ja tutkimusorganisaatioille suunnatuille, muita kuin temaattisia tutkimus- ja kehityshankkeita koskeville ehdotuspyynnöille osoitettua rahoitusta lisätään 50 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Näin parannetaan pienten ja keskisuurten puolustusalan yritysten asemaa.

Lisäksi Euroopan puolustusrahaston vuoden 2023 työohjelmassa varmistetaan rahoituksen jatkuvuus tietyille tärkeille hankkeille, jotka on käynnistetty puolustusrahaston aiempien ehdotuspyyntöjen ja kahden puolustusrahastoa edeltäneen ohjelman puitteissa.

Tukea EU:n puolustusalan innovaatiojärjestelmälle

Komission tavoitteena on kerätä Euroopan puolustusrahaston avulla jopa 2 miljardin euron kokonaisinvestoinnit puolustusinnovaatioihin vuoteen 2027 mennessä EU:n puolustusalan innovaatiojärjestelmän (EUDIS) puitteissa.

EUDIS-järjestelmällä komissio tukee innovatiivisia yrittäjiä, startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä, jotta ne voivat ylittää perinteiset markkinoille pääsyn esteet, tuoda markkinoille uusia ideoita ja vaikuttaa EU:n turvallisuuteen ja puolustukseen. EUDIS-järjestelmällä otetaan asteittain käyttöön monenlaisia tukitoimenpiteitä, joilla vahvistetaan EU:n puolustusalan innovaatioekosysteemiä. Euroopan puolustusrahaston vuoden 2023 työohjelmaan kuuluu kolme uutta EUDIS-toimenpidettä, ja kaikkien toimenpiteiden täytäntöönpanoon osoitetaan noin 220 miljoonaa euroa.

Jo käyttöön otettujen EUDIS-toimenpiteiden, kuten pk-yrityksiin ja murroksellisiin teknologioihin keskittyvien ehdotuspyyntöjen, pk-yritysvalmennuksen ja teknologisiin haasteisiin liittyvien toimenpiteiden, lisäksi otetaan käyttöön muun muassa seuraavat uudet EUDIS-toimenpiteet:

  • ehdotuspyyntö, joka koskee useiden puolustusalan hackathon-tapahtumien järjestämistä eri puolilla Eurooppaa
  • ehdotuspyynnöt, joihin sisältyy rahoitustuki organisaatioille (kaskadirahoitus) innovaatiotestikeskusten kehittämistä varten
  • erityiset ehdotuspyynnöt, joilla tuetaan EU:n siviilirahoitteisen tutkimuksen hyödyntämistä tarkoituksena testata sen soveltuvuutta sotilaalliseen käyttöön
  • 20 miljoonaa euroa puolustusalan pääomajärjestelyyn (vuoden 2022 tapaan).
  • Komissio kehittää edelleen verkostoitumistoimia helpottaakseen liikekumppanuuksien muodostamista.

Järjestelmän avulla voidaan panna täytäntöön siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevaa EU:n vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa. EUDIS-järjestelmä toimii jatkossakin tiiviissä yhteistyössä Euroopan puolustusviraston alaisen puolustusalan innovaatiokeskuksen kanssa. Tarkoitus on tukea tuotteiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin liittyvää puolustusalan innovointia ja viime kädessä parantaa EU-maiden puolustusvoimavaroja. EUDIS-järjestelmä kokoaa yhteen Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavia ja sen ulkopuolisia toimia.

Tausta

Euroopan puolustusrahasto on komission väline, jolla tuetaan puolustusala tutkimusta ja kehittämistä ja puolustusyhteistyötä Euroopassa. Sillä ei korvata jäsenvaltioiden toimia vaan edistetään kaikenkokoisten yritysten ja tutkimusalan toimijoiden välistä yhteistyötä kaikkialla EU:ssa ja Norjassa (joka on assosioitunut maa). Puolustusrahastosta tuetaan kilpailukykyisiä ja yhteistyöhön perustuvia puolustusalan hankkeita koko tutkimus- ja kehityssyklin ajan keskittyen erityisesti hankkeisiin, joilla tuotetaan yhteentoimivaa uusinta huipputason puolustusteknologiaa ja -kalustoa. Lisäksi rahastolla edistetään innovointia ja pk-yritysten rajatylittävää osallistumista. Työohjelma ja painopisteet määritellään jäsenvaltioiden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa ja erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien perusteella.

Euroopan puolustusrahaston määrärahat kaudella 2021–2027 ovat 7,953 miljardia euroa, ja ne on jaettu kahteen pilariin:

  • 2,651 miljardia euroa yhteistyöhön perustuvaan puolustusalan tutkimukseen kehittymässä olevia ja tulevia turvallisuusuhkia varten
  • 5,302 miljardia euroa yhteisrahoitukseen, joka käytetään yhteistyöhön perustuviin voimavarojen kehittämishankkeisiin.

Euroopan puolustusrahaston määrärahoista 4–8 prosenttia kohdistetaan sellaisten murroksellisten teknologioiden kehittämiseen tai tutkimukseen, joilla voidaan luoda käänteentekeviä innovaatioita.

Euroopan puolustusrahasto pannaan täytäntöön vuotuisilla työohjelmilla, joissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

  • uudet haasteet, jotka liittyvät kokonaisvaltaisen lähestymistavan muokkaamiseen nykyaikaisessa taisteluympäristössä, kuten puolustusalan lääkintätuki, kemiallisiin ja biologisiin aineisiin sekä säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyvät asiat, bioteknologia ja inhimilliset tekijät, informaatioylivoima, kehittyneet passiiviset ja aktiiviset sensorit, kyber- ja avaruusala
  • sellaisen uuden teknologian saaminen Euroopan puolustusrahaston käyttöön, josta on hyötyä kaikilla voimavarojen osa-alueilla (kuten digitalisaatio, energia-alan häiriönsietokyky ja ympäristösiirtymä, materiaalit ja komponentit, murrokselliset teknologiat ja avoimet ehdotuspyynnöt innovatiivisista ja tulevaisuuteen suuntautuneista puolustusratkaisuista, mukaan lukien pk-yrityksille suunnatut kohdennetut ehdotuspyynnöt)
  • sodankäynnin huippuosaaminen, jolla vahvistetaan voimavarojen kehittämistä ja tuetaan kunnianhimoisia puolustusjärjestelmiä, jotka koskevat esim. ilmataistelua, ilma- ja ohjuspuolustusta, maataistelua, joukkojen suojelua ja liikkuvuutta, meritaistelua, vedenalaista sodankäyntiä sekä simulaatioita ja koulutusta.

Lähde ja lisätietoja Euroopan komission tiedote