Uutisia Brysselistä 5/2022

Tervehdys Häme EU Officesta!

Kun Suomessa ollaan jo kesälomalla, Brysselissä ahkeroidaan vielä tiiviisti heinäkuun loppuun asti. Vasta elokuussa Keski- ja Etelä-Eurooppa ja kaikki EU:n toimielimet siirtyvät kesäloman viettoon. Syksyn työrupeama käynnistyy uudestaan Brysselissä syyskuun alkupuolella.

Alkukesä on ollut vilkas EU:n toiminnassa ja useita myös Kanta-Hämeen kannalta kiinnostavia aloitteita ja mahdollisuuksia on esitetty.

Esimerkiksi luonnon ennallistamiseen liittyvä lainsäädäntö on annettu, kunnille on haettavissa tukea investointikonseptien suunnitteluun ja tulevan syksyn EU-tapahtumien kirjo on erittäin kiinnostava. Näistä ja monista muistakin aiheista voit lukea lisää tästä Häme EU Officen Brysselin uutiskirjeestä.

Häme EU Office kesälomailee kahdessa osassa: 20.7-4.8. ja 12.8-24.8.

Syksyllä 2022 olen tavattavissa Kanta-Hämeessä seuraavina aikoina: 30.8.-2.9., 19.10.-21.10., 8.11.-11.11. ja 29.11.-1.12. Otathan minuun yhteyttä mielellään vähintään pari viikkoa etukäteen, jos haluat keskustella ja tavata tai vaikkapa pyytää esityksen/puheenvuoron tilaisuuteen.  Varataan Sinulle tapaamisaika!

Haluan toivottaa kaikille lukijoille kaunista ja rentouttavaa kesää!

Terveisin Brysselistä,
Krista Taipale
Hankejohtaja, Häme EU Office
[email protected]

Save the Date 21.9. klo 9-10
Häme Goes Global Teams-aamukahvit jatkuvat

Syyskauden ensimmäisen Häme Goes Global -aamukahvihetken teemana on Kansainvälistyminen kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistajana.

Aihetta meille alustaa Kuntaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Laura Parsama ja kuulemme myös kuntaesimerkin.

Merkkaa ajankohta jo nyt kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan tästä. Lähetämme kalenterikutsun syyskuun alkupuolella.

Miten Suomen taloudella menee Euroopan komission näkökulmasta? Komission suositukset Suomen talouspolitiikalle

Euroopan komissio antoi vuoden 2022 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissa jäsenmaille tukea ja ohjausta tilanteessa, jossa koronapandemian vaikutusten alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Kevään 2022 talousennusteen mukaan EU:n talouden kasvu jatkuu vuosina 2022 ja 2023. Vaikka EU:n talous osoittaa edelleen häiriönsietokykyä, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut uuden ympäristön ja voimistanut talouden vastatuulta, jonka odotettiin heikkenevän. Tilanne aiheuttaa EU:n talouksille myös uusia riskejä, jotka liittyvät energian toimitusvarmuuteen ja riippuvuuteen Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. 

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso, elpymis- ja palautumistukiväline ja REPowerEU-väline kytkeytyvät toisiinsa

REPowerEU suunnitelmassa esitetään, miten voimme nopeasti vähentää riippuvuuttamme Venäjän fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla puhdasta siirtymää ja yhdistämällä voimamme häiriöitä paremmin sietävän energiajärjestelmän ja todellisen energiaunionin luomiseksi.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja elpymis- ja palautumistukiväline, joka on olennainen osa NextGenerationEU-välinettä, muodostavat vankan kehyksen, jonka avulla voidaan varmistaa tuloksellinen talouspolitiikan koordinointi ja vastata nykytilanteen haasteisiin. Elpymis- ja palautumistukivälineellä edistetään jäsenmaiden uudistus- ja investointiohjelmia myös tulevina vuosina. Se on tärkein väline, jonka avulla vauhditetaan vihreää ja digitaalista siirtymää ja lujitetaan jäsenmaiden häiriönsietokykyä muun muassa toimenpitein, joita jäsenmaat toteuttavat yksin tai yhdessä REPowerEU-suunnitelman mukaisesti.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä esitettävissä maakohtaisissa suosituksissa annetaan jäsenmaille ohjausta, jonka avulla ne voivat vastata asianmukaisesti sekä vanhoihin että uusiin haasteisiin ja saavuttaa keskeisiä yhteisiä politiikkatavoitteitaan. Tänä vuonna mukana on suosituksia muun muassa siitä, miten uudistusten ja investointien avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista REPowerEU-suunnitelman painopisteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

Maakohtaiset suositukset Suomelle vuosiksi 2022-2023

Suositusten mukaan Suomen tulisi toteuttaa toimia, joilla varmistetaan, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on linjassa neutraalin finanssipolitiikan kanssa. Suomen tulisi lisätä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineen, RePowerEU:n ja muiden EU:n varojen avulla. Lisäksi Suomen tulisi harjoittaa vuoden 2023 jälkeen finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä sekä esittää sosiaaliturvauudistusta koskevat politiikkaehdotukset, joilla pyritään lisäämään sosiaalietuusjärjestelmän tehokkuutta, parantamaan työnteon kannustimia ja myös tukemaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Suomelle suositellaan etenemistä elpymis- ja palautumissuunnitelmansa sekä vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanossa, myös Ahvenanmaan ohjelman neuvotteluiden osalta.

Suosituksena on myös vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa muun muassa edelleen virtaviivaistamalla lupamenettelyjä ja vauhdittamalla investointeja teollisuuden vähähiilistämiseen ja liikenteen sähköistämiseen sekä kehittää energiainfrastruktuuria toimitusvarmuuden lisäämiseksi.

Finanssipoliittinen ohjaus

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuvan makrotaloudellisen häiriön luonne ja sen pitkän aikavälin vaikutukset EU:n energiaturvallisuuteen edellyttävät vuoden 2023 finanssipolitiikan huolellista muotoilua. Finanssipolitiikan avulla olisi lisättävä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää investointien lisäämiseksi. Finanssipolitiikan olisi oltava vuonna 2023 maltillista, niin että hillitään kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvua ja annetaan automaattisten vakauttajien toimia. Lisäksi toteutetaan väliaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi ja humanitaarisen avun antamiseksi Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakeneville. Lisäksi ensi vuotta koskevissa jäsenmaiden finanssipoliittisissa suunnitelmissa olisi noudatettava maltillista keskipitkän aikavälin sopeuttamisuraa, ja niissä olisi otettava huomioon julkisen talouden kestävyyteen liittyvät haasteet, jotka johtuvat siitä, että velat ovat suuria suhteessa BKT:hen ja pandemian seurauksena edelleen kasvaneet. Finanssipolitiikassa olisi myös oltava valmiutta mukauttaa

Työllisyyden suuntaviivat

Komissio ehdottaa vuonna 2022 myös jäsenmaiden työllisyyspolitiikkaa koskevia suuntaviivoja. Työllisyyden suuntaviivoissa määritetään vuosittain yhteiset painopisteet kansallisille työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimille, jotta niistä tulisi osallistavampia ja oikeudenmukaisempia. Jäsenmaita kehotetaan nyt hyväksymään nämä toimet.

Jäsenmaiden uudistusten ja investointien jatkuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja, kehittää osaamista ja tukea sujuvia työmarkkinasiirtymiä sekä puuttua työvoimapulaan ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin EU:ssa. Suuntaviivoissa annetaan ohjausta siitä, miten työmarkkinainstituutioiden, koulutuksen sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamista olisi jatkettava, jotta niistä tulisi osallistavampia ja oikeudenmukaisempia.

Tänä vuonna komissio ehdottaa jäsenmaiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen päivittämistä siten, että keskitytään vahvasti covid-19-pandemian jälkeiseen ympäristöön ja pyritään toteuttamaan vihreä ja digitaalinen siirtymä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lisäksi on otettava huomioon uudet politiikka-aloitteet, joita on tehty muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi, kuten toimenpiteet työmarkkinoille pääsyn myöntämiseksi pakolaisille.

Edistyminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Komissio on edelleen sitoutunut sisällyttämään Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet osaksi talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Vuoden 2022 EU-ohjausjakson yhteydessä raportoidaan myös päivitetysti ja yhdenmukaisesti jäsenmaiden edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Maakohtaisissa raporteissa esitetään yhteenveto kunkin jäsenmaan edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa.

(Lähde Euroopan komission Suomen edustusto)

Lisätietoa komission laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3182

Eroon erilaisista latureista ja kaapelikasoista vuodesta 2024 alkaen

Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltiot ovat päässeet alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen yleistä latausratkaisua koskevasta komission ehdotuksesta. Komissio on tyytyväinen siihen, että syyskuussa 2021 annettu ehdotus hyväksyttiin nopeasti.

Vuodesta 2024 alkaen kaikissa uusissa matkapuhelimissa, tableteissa, digitaalikameroissa, kädessä pidettävissä videopelikonsoleissa, kuulokkeissa, kannettavissa kaiuttimissa, sähkökirjan lukulaitteissa, näppäimistöissä, hiirissä, kannettavissa GPS-laitteissa ja nappikuulokkeissa on oltava USB-C-latausportti. Kannettaviin tietokoneisiin se tulee pakolliseksi vuonna 2026.

Kauan odotetut uudet säännöt hyödyntävät sisämarkkinoiden voimaa. Ne saavat aikaan resurssisäästöjä ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä mutta myös mahdollistavat teknologisen innovoinnin.

Latausportti ja pikalataustekniikka yhdenmukaistetaan

USB-C-portista tulee yleinen latausportti. Sen ansiosta laitteita voi ladata samalla USB-C-laturilla laitteen tuotemerkistä riippumatta. Yhdenmukaistettu pikalataustekniikka puolestaan estää eri valmistajia perusteettomasti rajoittamasta latausnopeutta ja auttaa varmistamaan, että latausnopeus on sama ladattaessa laitetta millä tahansa yhteensopivalla laturilla. Näitä sääntöjä sovelletaan jatkossa edellä lueteltuihin moniin erilaisiin elektroniikkalaitteisiin. Sääntöjen piiriin voidaan myöhemmin lisätä uusia laitteita komission säännöllisesti toteuttaman markkinoiden arvioinnin perusteella.

Laturi myydään erillään elektroniikkalaitteesta

Kuluttajat voivat ostaa uuden elektroniikkalaitteen ilman uutta laturia. Tämä vähentää turhaan hankittujen ja käyttämättä jäävien latureiden määrää. Toimenpiteen tuloksia ja sen mahdollista laajentamista koskemaan myös johtoja arvioidaan täytäntöönpanon aikana.

Kuluttajat saavat enemmän tietoa

Tuottajien on annettava kuluttajille tietoa lataustehosta, kuten laitteen vaatimasta tehosta ja siitä, tukeeko se pikalatausta. Näin kuluttajat pystyvät helpommin tarkastamaan, täyttävätkö heidän nykyiset laturinsa uuden laitteen vaatimukset, tai valitsemaan yhteensopivan laturin.

Luodaan perusta yhdenmukaistetuille langattomille latausratkaisuille

Koska teknologia kehittyy nopeasti ja on tarpeen ehkäistä markkinoiden pirstoutumista tulevaisuudessa, komissio arvioi käytettävissä olevia eri tekniikkoja ja tarkastelee niiden mahdollista yhdenmukaistamista tulevaisuudessa. Eurooppalaisia standardointiorganisaatioita pyydetään laatimaan parhaaksi katsotun ratkaisun pohjalta yhdenmukaistettu standardi. 

(Lähde: Euroopan komissio)

Lisätietoja: Lehdistötiedote yhteistä elektroniikkalaitteiden latausratkaisua koskevasta komission ehdotuksesta

Komission ehdotus luonnon ennallistamista koskevasta laista on julkaistu

Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa luonnon ennallistamista koskevasta säädöksestä (Nature Restoration Law). Ehdotus auttaa toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Luonnon ennallistamista koskeva ehdotus on tärkeässä roolissa, kun pyritään välttämään ekosysteemien romahtaminen ja ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pahimmat vaikutukset.

Ympäristön ennallistamisella voidaan vaikuttaa elintarviketurvaan, ilmaston häiriönsietokykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin kustannustehokkaasti. Lainsäädännöllä pyritään ennallistamaan Euroopan luontoa, korjaamaan 80 % heikossa kunnossa olevista luontotyypeistä ja palauttamaan luonto kaikkiin ekosysteemeihin, kuten metsiin, maatalousmaahan, meriin, makean veden ja kaupunkien ekosysteemeihin.

Ehdotus soveltaa kaikkiin EU jäsenvaltioihin oikeudellisesti sitovia tavoitteita koskien luonnon ennallistamista eri ekosysteemeissä. Tavoitteena on kattaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi toimet aiotaan ulottaa koskemaan kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä vuoteen 2050 mennessä. Tämänhetkisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä myönnetään noin 100 miljardia euroa luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin, joihin ennallistaminen luetaan mukaan. Luonnon ennallistamistoimenpiteisiin luetaan muun muassa uudelleenvilliinnytys, puiden palauttaminen, kaupunkien ja infrastruktuurin viherryttäminen. Luonnon ennallistaminen ei tarkoita luonnonsuojelua, eikä se automaattisesti lisää suojelualueita, sillä ennallistaminen ei estä taloudellista toimintaa.

Säädöksessä asetetaan erilaisia ekosysteemejä koskevia ennallistamistavoitteita ja -velvoitteita. Erityishuomiolle asetetaan ekosysteemit, joilla on suurimmat mahdollisuudet hiilen poistamiseen ja varastointiin sekä luonnonkatastrofien vaikutusten ehkäisemiseen. Ehdotettuja tavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

• Metsäekosysteemeissä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja kehitetään metsien välisiä yhteyksiä, eri-ikäisiä metsiä, metsälintuja ja orgaanisen hiilen varastointia.
• Kuivattuja turvemaita ennallistetaan ja uudelleenvesitetään maatalouskäytössä ja turpeen tuotantopaikoilla.
• Maatalouden ekosysteemeissä lisätään yleisesti luonnon monimuotoisuutta.

Maataloustuottajia ja muita käyttäjiä tuetaan siirtymässä esimerkiksi seuraavin toimin:

• Viljelijöille korvataan kustannukset, jotka liittyvät sääntöjen täytäntöönpanoon viiden vuoden siirtymäkauden ajan.
• Tuetaan biologisten ja vähäriskisten vaihtoehtojen lisäämistä markkinoilla.

Komission arvion mukaan investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton ja sillä on erityisen myönteinen vaikutus terveestä luonnosta riippuvaisille toimijoille, kuten viljelijöille, metsänhoitajille ja kalastajille.

Lähdeaineistot:  East and north Finland EU Office, Euroopan komissio, Euroopan komission Suomen edustusto

Lisätietoja:
Komission lehdistötiedote
Kysymyksiä ja vastauksia
Komission yhteenveto

EU:n kestävän energian viikko 26-30.9. on täynnä kiinnostavia tapahtumia – rekisteröityminen on avattu

EU:n kestävän energian viikko (EUSEW) on vuosittainen, energia-alan merkittävin eurooppalainen konferenssi. Se järjestetään tänä vuonna26.–30. syyskuuta. Tapahtuma toteutetaan hybridimuodossa Brysselissä ja myös virtuaalisesti.

EUSEW koostuu erilaisista tapahtumista, tilaisuuksista ja aktiviteeteista, jotka edistävät turvallista, puhdasta, vihreää ja tehokasta energia-alaa. Tapahtuma kerää yhteen suuren määrän päätöksentekijöitä, sidosryhmiä ja kansalaisia ja sen tavoitteena on edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Tapahtumassa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:

• REPowerEU-suunnitelma ja sen eteneminen
• Digitalisaatio
• Energiatehokkuus
• Uusiutuvat energialähteet
• Kuluttajat sekä oikeudenmukainen energiasiirtymä
• Hiilestä irtautuminen

Tapahtuman kohderyhmänä ovat muun muassa kaikki energia-alan asiantuntijat, viranomaiset, yritykset ja elinkeinoelämä, erilaiset järjestöt, teollisuuden toimijat, tutkimus sekä median edustajat. Tapahtuma on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä ja vihreästä energiasta. Rekisteröityminen on nyt auki tapahtuman verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Tapahtuman verkkosivut ja rekisteröityminen
Komission tiedote
EUSEW 2022 infopäivän tallenne

Euroopan tutkimus ja innovaatiopäivät 2022 – varmista paikkasi

Euroopan komissio järjestää vuoden 2022 Euroopan tutkimus- ja innovaatiopäivät (European Research and Innovation Days) virtuaalisesti 28.–29. syyskuuta. Tapahtuma on komission merkittävin vuosittainen TKI-tapahtuma, joka kokoaa yhteen päätöksentekijät, tutkijat, yrittäjät sekä suuren yleisön keskustelemaan tutkimuksen ja innovoinnin tulevaisuudesta Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Tämän vuoden teemana on Euroopan toimintavarmuuden ja strategisen autonomian vahvistaminen tutkimuksen ja innovaation keinoin. Ohjelma koostuu erilaisista virtuaalisessioista, joiden aiheita ovat muun muassa uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma, Euroopan nuorison teemavuosi sekä EU:n missiot.

Lähdeaineistot: East and North EU Office, Euroopan komissio

Lisätietoja:
Komission tapahtumasivut ja rekisteröityminen
Euroopan tutkimus- ja innovaatiopäivien ohjelma

Save the Dates 10.-13.10.: EU Week of Regions and Cities

Jo 20. kerran järjestettävä Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko kokoaa tuhatpäin eurooppalaisia ihmisiä yhteisten aiheiden äärelle. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään hybridinä ja kaikkiin tilaisuuksiin on mahdollista osallistua online.

Sekä paikan päälle osallistumiseen että online-tilaisuuksiin tulee ilmoittautua etukäteen. Suosittelemme valitsemaan ohjelmasta tarkkaan omat kiinnostuksen kohteet ja ilmoittautumaan pikimmiten kun rekisteröityminen avautuu, jotta varmistat paikkasi.

Ilmoittautuminen avautuu yleisölle 31.8. Täältä lisätietoja: European Week of Regions and Cities

Laita myös somessa seurantaan #EUREGIONSWEEK tunniste ja pysy ajan tasalla uutisoinnista.

Osallistu ja vaikuta – avoinna olevia Euroopan komission kuulemisia

Euroopan komissio on käynnistänyt kolme julkista kuulemista koskien ruokahävikkiä, jätehuollon ympäristövaikutuksia sekä ravinteita. Kannattaa vastata kuulemisiin myös Kanta-Hämeestä!

Ensimmäinen julkinen kuuleminen koskee ruokahävikin vähentämistavoitteita. Ruokahävikki lisää kasvihuonepäästöjä, sekä ehdyttää luonnonvaroja. Aloite on osa Euroopan unionin Pellolta pöytään -strategiaa ja sen tarkoituksena on ehdottaa oikeudellisesti sitovia tavoitteita ruokahävikin vähentämiseksi. Tavoitteiden avulla rajoitetaan elintarvikeketjun ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.

Lisäksi aloite auttaa varmistamaan, että ihmisravinnoksi on tarjolla enemmän elintarvikkeita. Palautetta toivotaan erityisesti yksityishenkilöiltä, organisaatioilta kuten kouluilta ja toimistoilta, jätehuoltoon osallistuvilta yrityksiltä sekä kansalaisjärjestöiltä. Palautejakso päättyy 16. elokuuta.

Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen myös EU:n jätepuitedirektiivin tarkistamista koskien. Jätepuitedirektiivin tarkoituksena on suojella kansanterveyttä ja ympäristöä jätehuollon kautta. Aloitteen avulla parannetaan jätehuoltoa vähentämällä jätteen syntymistä mm. tuotteiden tai niiden komponenttien uudelleenkäyttöä kehittämällä, vähentämällä sekajätettä ja parantamalla jätteenkierrätystä. Palautetta toivotaan erityisesti sellaisilta yrityksiltä ja organisaatioilta, joiden olisi eroteltava jätteet niiden tehokkaan erilliskeräyksen mahdollistamiseksi, yksityishenkilöiltä, kansalaisjärjestöiltä, tutkijayhteisöltä ja jätehuoltoon osallistuvilta yrityksiltä. Palautejakso päättyy 16. elokuuta.

Typpi ja fosfori ovat tärkeitä ravinteita, mutta niiden hävikki on haitallista ympäristölle ja ilmastolle. Euroopan unionin tasolla vaaditaan lisätoimia ja lainsäädännön uudelleentarkastelua liittyen ravinnekuormitukseen ja ravinnekierron tehottomuuteen. Tämä parantaisi elintarviketurvaa sekä suojelisi kansanterveyttä ja ekosysteemejä. Palautetta toivotaan erityisesti kansalaisilta, sekä sidosryhmiltä, joihin ravinnekuormitus ja sen ongelmien ratkaisemiseen tähtäävät säännöt vaikuttavat. Palautejakso päättyy 26. elokuuta.

Lähteet: East and north Finland EU Office, lisätiedot Euroopan komissio

Lisätietoja:
Julkinen kuuleminen ruokahävikistä
Julkinen kuuleminen jätehuollosta
Julkinen kuuleminen ravinteista

Kunnille ja kaupungeille rahoituspotti energian investointikonseptien suunnitteluun

European City Facility (EUCF) on Horisontti 2020 -projekti, joka tukee kaupunkeja ja kuntia  kehittämään kestävän energian  investointikonsepteissa. 

Rahoitusta annetaan  kaiken kaikkiaan 48 konseptin kehittämiseen yhteensä 2,88 miljoonaa euroa: yksittäissumma projekteille  60 000 euroa. Pohjoismaille ja Keski-Euroopalle rahoitusta annetaan 0,54 miljoonaa euroa.

Tällä hakukierroksella  haku- ja arviointiprosessissa keskitytään  ennen kaikkea energiatehokkuuteen. Rahoitettavat hankkeet valitaan viiden kriteerin pohjalta, joita ovat   investoinnin suuruus, energiasäästöt, hallinnon rakenne, sidosryhmän sidonnaisuus sekä  koordinaatio  European City Facility-ohjelman päämääriin. 

Hakuaika päättyy 30.9.2022 klo 17.00 (EET). Tulokset  saataneen ensi joulukuun 2022 alkupuolella.

Lisätietoja voit lukea täältä ja hakulomakkeeseen pääset tästä.

Lähteet Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto

Euroopan tulevaisuuskonferenssin työ päättyi – nyt siirrytään kohti jatkotoimia

Euroopan unionin tulevaisuuskonferenssin lopputilaisuus ja loppuraportointi järjestettiin toukokuussa.  Raportissa esitetään 49 ehdotusta ja yli 320 toimenpidettä. Nyt on aika ryhtyä toimiin!  Ehdotuksiin voi tutustua  täältä, ja lisätietoa tulevaisuuskonferenssista löytyy  täältä.

Euroopan komissio antoi myös asiaan liittyvän  tiedonannon 17.6. Lisää tietoa tiedonannosta löytyy tästä komission julkaisemasta uutisesta. Myös Euroopan parlamentti on ottanut kantaa tulevaisuuskonferenssin antiin ja hyväksynyt päätöslauselman, jossa se pyytää Eurooppa-neuvostoa aloittamaan EU:n perussopimusten muutosprosessin, joka vahvistaisi sen asemaa EU:n lainsäädäntömenettelyssä. Omassa tiedotteessaan parlamentti nosti esiin seuraavat seikat:

• Valtionjohtajia pyydetään kutsumaan koolle valmistelukunta sopimusten muuttamiseksi
• Mepit esittelivät ensimmäiset ehdotukset EU-instituutioiden muuttamiseksi
• Halutaan loppu veto-oikeuksille, lisää toimivaltaa EU:lle terveyteen, energiaan, puolustukseen sekä sosiaali- ja talouspolitiikkaan
• Parlamentille tulisi antaa täysimääräinen ja suora aloiteoikeus
• muutetaan neuvoston äänestysmenettelyjä esim. siirtymällä yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin muun muassa pakotteiden ja niin sanottujen siirtymälausekkeiden yhteydessä, sekä hätätapauksissa
• lisätään EU:n toimivaltaa erityisesti terveyspolitiikassa ja rajat ylittävien terveysuhkien kohdalla, energiapolitiikassa kansainvälisten ilmastosopimusten toteuttamiseksi, puolustuspolitiikassa ja sosiaali- sekä talouspolitiikassa
• vahvistetaan EU:n taloutta, tuetaan pk-yrityksiä, tarkistetaan kilpailukykytilanne ja edistetään investointeja, jotka edistävät oikeudenmukaista, vihreää ja digitaalista siirtymää
• annetaan parlamentille oikeus ehdottaa, muuttaa tai kumota lakeja ja täydet yhteispäätösoikeudet EU:n talousarvion suhteen
• vahvistetaan EU:n perusarvojen suojaprosesseja ja selkeytetään perusarvojen loukkausten määrittelyä ja seurauksia (SEU-sopimuksen 7 artikla ja Euroopan unionin perusoikeuskirja)

(Lähde: Euroopan komissio, Euroopan parlamentti)

Kiinnostavia EU-tapahtumia ja EU-rahoituskoulutuksia

24-26.8 Turun Eurooppa-foorumi
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://europeforum.fi/

28-29.9. EU:n Itämeristrategian vuosifoorumi 2022, Lappeenranta
Lisätiedot ja ilmoitttautuminen: https://annualforum2022.eu/

28.-29.9. EU Research & Innovation Days 2022
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: European Research and Innovation Days | Research and Innovation (europa.eu)

26.-30.9. European Sustainable Energy Week
Lisätiedot: European Sustainable Energy Week (eusew.eu)

10-13.10. European Week of Regions and Cities
Lisätiedot: https://europa.eu/regions-and-cities/