Hämeen liiton elinvoimablogi
Suomessa tehdään jo paljon työtä ruokahävikin vähentämisen eteen. Hämeen liiton CIBUS-hankkeen lisäksi käynnissä on useita muitakin siihen tähtäävää hanketta.
Olen kuullut pohdintaa siitä, mihin näitä hankkeita tarvitaan. Ovathan kaupat jo vähentäneet hävikkiään hyödyntämällä aletuotteita ja tiedonhallinta sekä ruokalahjoitukset ovat yleistyneet. Ravintolatkin ovat osallistuneet talkoisiin, sillä buffeteissa on otettu käyttöön hävikkimaksuja. Ei pidä unohtaa erilaisia ohjauskeinoja ja uutta lainsäädäntöä, jota on luotu ajan saatossa.
Ruokahävikin vähentäminen on kuitenkin kompleksinen ongelma, johon kukaan ei voi keksiä ratkaisua yksin.
Tarvitaan yhteistyötä, kokeiluja ja erilaisia keinoja eri tilanteisiin. Tässä eurooppalaisilla kumppanuuksilla on merkittävä rooli. Esimerkiksi CIBUS-hankeen belgialainen partneri Liègen kaupunki esitteli erittäin mielenkiintoisen mallin sairaalasta, jossa ruokailu hoidetaan buffet-kärryn avulla. Ruokahävikki saatiin vähenemään, kun potilaat saivat itse vaikuttaa siihen, millainen omasta ateriasta tulee.
Yhdellä buffet-kärryllä ei ratkaista kaikkia ruokahävikkiin liittyviä haasteita, mutta pienistä teoista voi syntyä suuri vaikutus, jos onnistumme levittämään näitä hyviä käytäntöjä ympäri Eurooppaa.
Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan sovi kaikkialle. Hankkeen aikana minua on yllättänyt se, että monissa Euroopan maissa aletuotteiden ostamiseen tai ruokalahjoitusten vastaanottamiseen voi liittyä vahvoja tunteita, kuten häpeää. Tämä muistuttaa siitä, että ruokahävikin vähentämisessä ei ole kyse vain teknisistä ratkaisuista, vaan myös asenteista ja tietoisuudesta.
Tietoisuuden lisäämistä tarvitaan myös täällä Suomessa. Ruokaketjun osista kotitalouksissa syntyy eniten ruokahävikkiä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikin päästöt vastaavat melkein 140 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä.
CIBUS-hankkeen partnerit pääsivät tutustumaan yhteen kantahämäläiseen tapaan lisätä tietoisuutta, kun esittelimme heille Kiertokapulan Jäteselviytyjät-konseptin. Kyseessä on vuosittain järjestettävä jäte- ja kierrätysaiheinen tietokilpailu neljäsluokkalaisille, jonka yhtenä aiheena viime vuonna oli juuri ruokahävikki.
On selvää, että työtä ruokahävikin vähentämiseksi on jatkettava. Meilläkin hanke jatkuu, sillä tarkoituksena on sekä koota ja jakaa meidän hyviä käytäntöjämme että levittää muiden esimerkkejä.
Lopulta kysymys kuuluu: mitä juuri sinä voisit tehdä ruokahävikin vähentämiseksi Kanta-Hämeessä?
Tutustu CIBUS-hankkeeseen Hämeen liiton ja Interreg Europen nettisivuilla.
Elinvoimabloggari
Julia Rikkonen
Kehittämiskoordinaattori, Hämeen liitto
Into piukeena on Hämeen liiton elinvoimablogi, jossa jaetaan intohimoa asiantuntijuudesta ja kerrotaan Hämeen liiton ja koko Kanta-Hämeen yhteisestä toiminnasta maakunnan elinvoiman rakentamisen ja ekosysteemisen yhteistyön näkökulmista. Kirjoittajina toimivat Hämeen liiton asiantuntijat ja vieraskynäkirjoittajat liiton sidosryhmistä.