Kanta-Hämeen väestö- ja työmarkkinakehitys heikkeni viime vuonna. Väestönkasvu nojaa maahanmuuttoon ja työmarkkinoilla näkyvät sekä heikko suhdanne että rakenteelliset muutokset.
Väestönkehitys ei kantanut viime vuosien tapaan Kanta-Hämeessä
Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna noin 22 000 henkilöllä, lähes kokonaan maahanmuuton ansiosta. Kasvu keskittyi voimakkaasti Uudellemaalle, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi kasvoivat. Lisäksi väkiluku lisääntyi Pohjanmaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla.
Valtaosassa maakunnista väestö kuitenkin väheni. Koko maan väestönkasvu peittää alleen yhä jyrkemmin eriytyvän aluekehityksen.
Kanta-Hämeen väkiluku pieneni viime vuonna lähes 440 henkilöllä ja vuosien 2023–2024 varsin myönteinen jakso pysähtyi. Väestönkehitys on tällä hetkellä vahvasti maahanmuuton varassa ja muutokset maahanmuuton määrässä näkyvät suoraan kokonaisväkiluvussa. Hämeenlinnaa lukuun ottamatta väestö väheni kaikissa kaupungeissa ja Hämeenlinnassakin kasvu perustui maahanmuuttoon.
Syntyvyys nousi edellisvuodesta noin 6 prosenttia. Se on myönteinen signaali, mutta yksittäinen vuosi ei vielä osoita trendin kääntymistä. Luonnollinen väestönmuutos on yhä vahvasti negatiivinen, sillä kuolleita on lähes kaksinkertaisesti syntyneisiin verrattuna.
Maan sisäinen muuttoliike oli Kanta-Hämeessä edelleen tappiollista. Kanta-Hämeestä muutti noin 600 henkilöä enemmän kuin maakuntaan muutti.
Maahanmuutto sen sijaan supistui yli kolmanneksen ennätysvuodesta 2024. Nettomaahanmuutto oli silti runsaat 1 000 henkilöä positiivinen, mutta ei enää riittänyt kattamaan luonnollisen väestömuutoksen ja maan sisäisen muuttoliikkeen negatiivista vaikutusta.
Työttömyyden osalta poikkeuksellisen huono loppuvuosi
Vuosi päättyi Kanta-Hämeessä työmarkkinoiden kannalta poikkeuksellisen heikkoihin lukuihin. Joulukuussa työttömyysaste nousi 12 prosenttiin, prosenttiyksikön korkeammalle kuin vuotta aiemmin. Valtakunnallisesti työttömyysaste oli joulukuussa 13 prosenttia ja nousu oli samansuuruinen.
Joulukuussa 2025 työttömyys kasvoi Kanta-Hämeessä kautta linjan. Korkein työttömien työnhakijoiden osuus oli Forssassa (15,4 %), seuraavina Riihimäellä (13,5 %) ja Hämeenlinnassa (13,1 %). Pienin työttömyysaste oli Hattulassa ja Hausjärvellä (8,4 %), joita seurasivat Loppi ja Tammela (8,8 %).
Tilanne on vaikea, mutta olemme olleet myös vaikeammassa paikassa. Julkisuudessa on esitetty, että työllisyystilanne olisi pahin sitten finanssikriisin 2009, mutta väite nojaa kapeaan tulkintaan. Työttömyysaste tai pitkäaikaistyöttömien määrä yksinään eivät anna mielekästä kuvaa työmarkkinoiden kokonaistilasta, sillä ne eivät huomioi työvoiman koon, työvoimaosuuden tai työvoiman ulkopuolella olevien määrän muutoksia. Työmarkkinoiden rakenne on muuttunut olennaisesti ja ilman tätä kontekstia johtopäätökset jäävät harhaanjohtaviksi.
Nykyinen tilanne ei ole määrällisesti pahempi kuin aiemmissa taantumissa. Vuoden 2015 lopussa työttömyysaste oli Kanta-Hämeessä nykyistä korkeampi. Pitkäaikaistyöttömyys on nyt korkeammalla tasolla, mutta rakennetyöttömyys (eli pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet) on selvästi alemmalla tasolla. Jos tilanne kuitenkin edelleen heikkenee, riskinä on heikon kehityksen venyminen vuoden 2015 tasolle tai sen yli.
Tilannekuvaa muuttaa myös työllisyysalueuudistus. Vastuun siirtyminen kunnille ja rahoitusmallin muutos ovat vaikuttaneet aktivointikäytäntöihin ja näkyvät suoraan aktivointiasteessa sekä työttömyysluvuissa. Kaikki muutos ei siten ole suhdannelähtöistä.
Väestö- ja työttömyystilastojen lähteet
Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastoon ja työttömyystiedot KEHA-keskuksen Työnvälitystilastoon. Väestötiedot ovat ennakkotietoja ja lukuihin saattaa tulla muutoksia, sillä tiedot päivittyvät tulevina kuukausina.
Johda tiedolla -webinaarit jatkuvat 5.3.
Maaliskuun webinaarissa pureudutaan tarkemmin väestönkehitykseen. Katso tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan webinaariin Hämeen liiton tapahtumasivulta.
Lisätiedot
Jukka Lidman, maakunta-analyytikko, Hämeen liitto, p. 050 479 2541, etunimi.sukunimi(a)hame.fi