Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen yhteinen EAKR-haku on avoinna 9.2.–23.3.2026. Hakuilmoitus on julkaistu EURA 2021 -järjestelmässä (www.eura2021.fi).
Haussa edistetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rinnalla Kanta-Hämeen maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen strategian tavoitteita. Hämeen liitolla on haussa käytettävissä noin 1,7 miljoonaa euroa.
Haun painopisteet
Hämeen yhteistyöryhmä päätti seuraavista kantahämäläisistä painopisteistä ja hakupainotuksista tähän seuraavaan kahdeksanteen EAKR-hakuun. Haussa avataan seuraavat ohjelman erityistavoitteet:
Toimintalinja 1
- Erityistavoite 1.1 Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen
Toimintalinja 2
- Erityistavoite 2.1 Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
- Erityistavoite 2.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja –palautuvuuden edistäminen sekä
- Erityistavoite 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
Kaikkien erityistavoitteiden osalta hankkeen tulee kohdistua alueellisen tarkentavan valintaperusteen mukaisesti maakuntien strategioissa (erityisesti älykkään erikoistumisen strategia) tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin.
Hankkeiden tulee vauhdittaa yritysten ja muiden sidosryhmien muutosta kohti vihreää ja digitaalista yrittäjyyttä. Rahoitettavilta hankkeilta odotetaan monipuolista elinkeinokytkentäistä yhteistyötä ja verkostotoimintaa, jolla on vahva elinkeinoelämän uudistumista vauhdittava aluekehittämisvaikutus.
Haussa haetaan myös tutkimus- ja koulutussektorin sekä elinkeinoelämän yhteistyötä edistävää ja alueen elinvoimaa tukevaa kehittämistä sekä yhteen kokoavien verkostojen ja kokeiluympäristöjen vahvistamista. Ylimaakunnallisuus tukee älykkääseen erikoistumiseen liittyviä alueiden välisiä kumppanuuksia ja vahvistaa osaamista.
Alueellisen kehittämistuen hankkeeseen voi sisältyä investointi, jos se on välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle. Investoinnin kustannusten enimmäismäärä voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Investoinnissa tuen määrä on enintään 70 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Kustannusmalleista käytössä on myös kertakorvausmalli, joka soveltuu esimerkiksi selvityksiin tai pilotointeihin. Edellytyksenä kertakorvausmallin käytölle on, että hankkeen tulos on ennalta selkeästi määriteltävissä.
Lue lisää Rakennerahastot.fi-sivustolta (siirryt uuteen välilehteen)
Lisätiedot: Hämeen liitto, Marko Mälly, kehittämispäällikkö, p. 050 575 2193