Hämeen liiton elinvoimablogi
”Kiitos kaudesta”. Kyseinen lause ilmestyy joidenkin kiekkoseurojen mainosplakaateihin jo varhain keväällä, toisten myöhemmin. Lopulta joku nostelee kannua, ilmakitaraa soitellaan pelkät alasuojat päällä, tori täyttyy ja tyhjenee, juhlat juhlitaan ja aletaan valmistautua seuraavaan kauteen. Liigan päätyttyä aletaan katsella Leijonien rosterin suorituksia ja kevään kiekkohurmos saa vielä toivottavasti hyvät jatkot. EU-asioissa olemme myös lähestymässä kauden päätöstä ja valmistaudumme uuteen 2028 alkavaan budjettikauteen. Nämä kaudet harvemmin herättävät yhtä suuria tunteita kuin urheilujuhlat. Siellähän ne jotain Brysselissä, tai kuten leikkisästi sanotaan Rysälässä puuhaavat.
Hämäläisten maillakin, kaukana kyseisestä kaupungista, liituraidasta ja liian lyhyistä vuorokausista kyseinen budjettiprosessi on kuitenkin äärettömän tärkeä. Kabinettipöytien puolella käynnissä on jälleen suuri kulmavääntö sen suhteen mihin tulevaa EU-budjettia kohdennetaan ja epäilemättä poikittaista tullaan jakamaan vielä ankarasti.
EU-maailma on suorastaan ärsyttävän täynnä erilaisia lyhenteitä ja nyt tapetilla ovat MFF (EU:n monivuotinen rahoituskehys) ja NRPP (kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma). Miksi nämä sitten ovat olennaisia? MFF on yhtä kuin paljonko unioni käyttää kokonaisuudessaan rahaa mihinkin tarkoitukseen ja NRPP puolestaan määrittää, miten raha jakautuu Suomessa ja muissa jäsenmaissa eri tarkoituksiin. Meillä alueilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n kokonaisbudjettiin, mutta kohdennuksen painopisteisiin ja kansalliseen kohdentamiseen liittyen niitä on. Hämeestä olemme painottaneet jo pitkään erityisesti turvallisuuteen ja puolustukseen panostamista ja tähän ollaan vastaamassa kannaltamme myönteisesti.
Toinen keskeinen osa-alue on Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR). Aluekehitystä tehdään nykyään lähes yksinomaan EU-rahoituksella. Vaikuttamista myös tarvitaan, koska Hämeessä olemme takavuosien ratkaisujen vuoksi kaikkien merkittävien kansallisten kehittämisrahoitusten ulkopuolella. Meillä ei ole MAL-sopimuksia, jotka toisivat rahaa kaupunkiseuduille, eikä innovaatioekosysteemirahaa, koska nämä päätettiin jakaa yliopistojen ja yliopistokeskusten sijainnin perusteella. Hämeen ja ylipäätään alueiden etu olisikin uudistaa aluekehitysrahoitusta merkittävästi sopimuksellisempaan suuntaan, mikäli sellaista joskus vielä tarjolle tulee. Nykyiset aluekehittämiskeskustelut ministeriöiden kanssa kun ovat pitkälti rahattomien rupattelua.
Hämeen liitto yhdessä maakunnan yhteistyöryhmän kanssa on yksi keskeinen rahan kohdentajataho. Rahoitusta pyritään kohdistamaan hankkeisiin, joilla maakuntaa viedään maakuntaohjelman mukaisesti uskottavasti eteenpäin. EU:n aluekehitysrahoitus auttaa myös maakunnan toimijoita vivuttamaan omia kykyjään päästä käsiksi unionin kilpailtuihin, isoihin rahoituksiin. Valitettavasti rahoituksen jakoon liittyy myös reunaehtoja; maakuntaohjelman tulee noudattaa olennaisilta osin kansallista aluekehittämispäätöstä ja EU:n suuria linjoja. Erikoistumisen kärjet kuitenkin valitsemme itse. Esimerkiksi ytimeltään vahvasti hämäläinen, Riihimäen kokoama DEFINE-ekosysteemi jossa Forssa ja Hämeenlinna ovat vahvasti mukana, rahoitettiin käyntiin kansallisen rahan rippeillä ja sen päälle Euroopan aluekehitysrahalla. Hitaat hämäläiset ensimmäisinä rakentamassa uudenlaista eurooppalaista aluelähtöistä toimintatapaa puolustus- ja kaksikäyttöinnovaatioiden kiihdyttämiseen oli jotain sellaista, että henkselien pauke kuului Brysselin käytävilläkin delegaation marssiessa esittelemään komissaari Kubiliukselle aikaansaannoksistaan.
Kiistatta jokainen hanke ei johda toivottuihin pysyviin lopputuloksiin, mutta onnistuessaan pieni Häme Euroopan reunalla alkaa olla yhtäkkiä kiinnostava jopa EU:n ja Naton piirtoheitinsessioissa.
Arjessa EU näkyy meillä kuitenkin varsin vähän, vaikka merkittävä osa lainsäädännöstämme liittyy suoraan EU-lainsäädäntöön. Pirulliset pullonkorkit jäävät helposti mieleen, mutta EU on esimerkiksi Leader-ohjelman kautta ollut rahoittamassa myös lukemattomia määriä maaseudun kehittämiseen liittyviä hankkeita. Paradoksaalisesti EU-plakaateja tuleekin vastaan useimmiten kylille tärkeiden rakennusten seinillä ja liikkuessa kaukana kaupungista, vaikkapa Alvettulassa tai Lapin uudehkoissa hienoissa hotelleissa.
EU-budjetin lisäksi ajankohtaisiksi alkavat tietysti tulla myös kohta eduskuntavaalit. Kevät on kulunut pitkälti Helsingissä rampatessa eri kollegioiden kanssa. Agendalla on ollut aiemmin mainittuun EU:n kansalliseen rahanjakoon liittyviä asioita, mutta myös jo valmistautumista tuleviin vaaleihin ja eduskuntapuolueiden johdon tapaamisia.
Häme tekee edunvalvonnassaan vahvaa yhteistyötä Pirkanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Meitä yhdistävät logistiset yhteydet, elinkeinot, energia ja elävä maaseutu. Isoissa asioissa yksittäinen maakunta on auttamatta liian pieni.
Tällä hetkellä Hämeessä on paljon myönteistä meneillään. Isoja tilaus- tai investointiuutisia on saatu Hämeen joka seutukunnalle ja osalla tärkeistä toimialoista on jo erittäin kova kasvu meneillään. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan koske vielä kaikkia aloja. Uusi maakuntaohjelmamme ”Kun toimeen tartutaan” pyrkii omalta osaltaan vauhdittamaan maakunnan pääsyä kasvun tielle. Tälle tielle pääsemiseksi riittävä EU-rahoitus on kriittisen tärkeää. EU:n koheesipolitiikan onnistumisesta löytyy juuri esimerkiksi Lapista hyviä esimerkkejä. Käväisin pääsiäisenä nopeasti Inarissa, missä paikallisella huoltoasemalla juttelin SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärven kanssa siitä, kuinka alueella ei ole taantumasta tietoakaan. Rakentaminen käy kuumana ja elinkeinot, pääasiassa matkailu vetävät kovaa vauhtia.
Meillä Hämeessä käytettävissä olevat EU-eurot ovat dramaattisesti vähäisemmät kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seuraavalla kaudella peräänkuulutammekin hieman tasapainoisempaa rahanjakoa, ei kateudesta, vaan siksi että Häme, joka sijaitsee toki lähellä isoja väestökeskittymiä, on luoteeltaan ja tilastollisesti hyvin erilainen maakunta kuin suuremmat naapurit. Jumbosijalta emme vielä nouse pitämään torijuhlia ja nostelemaan kannua, mutta reiluuden nimissä pistesijoitus olisi paikallaan.
Elinvoimabloggari
Toni K. Laine
Hämeen maakuntajohtaja
Into piukeena on Hämeen liiton elinvoimablogi, jossa jaetaan intohimoa asiantuntijuudesta ja kerrotaan Hämeen liiton ja koko Kanta-Hämeen yhteisestä toiminnasta maakunnan elinvoiman rakentamisen ja ekosysteemisen yhteistyön näkökulmista. Kirjoittajina toimivat Hämeen liiton asiantuntijat ja vieraskynäkirjoittajat liiton sidosryhmistä.