Väyläviraston ohjelmakokonaisuus on parhaillaan lausuntokierroksella. Hämeen maakuntahallitus nostaa siitä kriittisesti esiin useampia Kanta-Hämeeseen vaikuttavia puutteita. Suurimpina ongelmakohtina ovat Kanta-Hämeen itä-länsisuuntaisten tieyhteyksien ja niiden parantamisen puuttuminen suunnitteluohjelmasta sekä valtatien 2 Humppilan kohta -hankkeen jääminen investointiohjelman ulkopuolelle.
Väyläviraston ohjelmakokonaisuus pitää sisällään mm. perusväylänpidon suunnitelman, suunnittelu- ja investointiohjelmat, jotka toteuttavat valtakunnallista Liikenne12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Ohjelmat on laadittu Liikenne 12 -rahoitusohjelman sekä kehys- ja talousarviopäätösten asettamissa rajoissa. Perusväylänpidon rahoitustaso on erittäin niukka ja väylien kehittämistarpeet ylittävät toteuttamismahdollisuudet moninkertaisesti.
Niukan rahoituksen takia on entistä tärkeämpää tehdä oikeita valintoja. Valtatien 2 Humppilan kohta -hanke on nostettava takaisin investointiohjelmaan. Tiellä on oleellinen merkitys vaikutusalueensa elinkeinoelämän kehittämisessä ja erityisesti tuonti- ja vientikuljetusten hoitamisessa muun muassa Helsingin, Porin ja Rauman satamiin, sanoo Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen.
Valtatien 2 merkitystä korostaa myös Helsingin, Forssan ja Porin väliltä puuttuva ratayhteys, mikä nostaa tien roolia osana häiriöherkkää liikennejärjestelmää.
Hämeen maakuntahallitus näkee ongelmallisena, että ohjelmakokonaisuus ei toteuta Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Rahoitustaso laskee erittäin niukaksi vuosina 2027–2029 ja liikkumavara tulee olemaan pieni.
Perusväylänpidossa priorisoidaan pääverkkoa, joka on toki valtakunnallisesti perusteltua ja siitä heijastuu hyötyjä Kanta-Hämeelle, mutta kokonaisuudessaan rahoitusraami pakottaa toimimaan lyhytnäköisesti ja reaktiivisesti sen sijaan, että kunnossapitoa toteutettaisiin ennakoivasti ja väyläverkkoa kehitettäisiin pitkäkatseisesti.
Tällä rahoitustasolla ei saavuteta edes kohtuullista perusväylänpidon tasoa. Valtion alemman tieverkon korjausvelkaa on nyt kurottu umpeen tällä hallituskaudella ja tätä työtä on syytä jatkaa myös tulevina vuosina. Valtion alempi tieverkko on myös maamme huoltovarmuudenkin ja kasvun kannalta elintärkeä, toteaa Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen, joka toimii myös eduskunnan liikennejaoston puheenjohtajana.
Perusväylänpidon suunnitelmassa Kanta-Hämeestä mukaan on tunnistettu seuraavat hanketarpeet:
- vt10 / Viipurintien liittymän parantaminen, liikennevalot (Hämeenlinna)
- vt10 / mt 284 Vieremän pohjaveden suojaus ja tiejärjestelyt (Forssa)
Valitut hankkeet ovat maakunnan näkökulmasta hyvät, mutta niitä on syytä kiirehtiä. Rahoitusta tarvitaan etenkin Vieremän pohjavedensuojaukselle, sillä onnettomuustilanne herkällä pohjavesialueella vaarantaisi koko Forssan seudun veden hankinnan.
Suunnitteluohjelmasta puuttuvat Kanta-Hämeen itä-länsisuuntaiset tieyhteydet ja niiden parantaminen
Ohjelmakokonaisuuden suunnitteluosuuteen on Kanta-Hämeestä nostettu muun muassa ratakohteiden suunnittelutarpeita ja tieverkkoon liittyviä selvityksiä, jonka maakuntahallitus näkee hyvänä asiana.
Hämeen maakuntahallitus kuitenkin korostaa suurimpana ongelmana, että suunnitteluohjelmassa ei ole lainkaan tunnistettu Kanta-Hämeestä itä-länsisuuntaisia tieyhteyksiä ja niiden parantamista, eli valtatiet 10 ja 12 välillä Turku–Forssa–Lahti ja sitä täydentävä kantatie 54, joka ennen kaikkea on pitkämatkaisen liikenteen käyttämä reitti.
Kantatie 54:n merkitys itä–länsi-suuntaisena yhteytenä on tärkeä ja tämän kehittämistä ja turvallisuuden parantamista tulee jatkaa, toteaa Timo Heinonen.
Kaikista kolmesta tiestä on tehty kehittämisselvitykset ja niissä tunnistettuja toimenpiteitä on saatava tarkempaan jatkosuunnitteluun, jotta hankkeet saadaan toteutukseen.
Ratahankkeet etenevät, mutta niitä on edelleen kiirehdittävä
Ratahankkeista Helsinki–Riihimäki-välillä toimenpiteitä suunnataan tällä erää vain välille Jokela–Hyvinkää. Väyläviraston ohjelmien rinnalla eteneviä muita raidehankkeita kuvataan ohjelmakokonaisuuden yhteenvetoraportissa.
Niukka rahoitustaso tarkoittaa myös, että ratojen peruskorjaushankkeita joudutaan keskeyttämään ja toimenpiteet keskittyvät lähes yksinomaan vilkkaimmalle pääverkolle. Koko Suomen kannalta kriittinen Pääradan peruskorjaus etenee jo aiemmin päätetyn 100 miljoonan euron valtuudella, jolla saadaan muun muassa helpotusta radan kriittisimpiin pullonkauloihin. Hämeen maakuntahallitus pitää peruskorjaushankkeen etenemistä erittäin positiivisena asiana, mutta toivoo siihenkin vauhtia.
– Pääradan kehittäminen on miljardihanke, joten 30 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen turvin peruskorjauksesta tulisi ikuisuushanke, joka kestäisi 30–40 vuotta. Peruskorjauksen rahoitusta tuleekin korottaa reilusti ja nopeuttaa hankkeen valmistumista. Päärata Helsinki–Riihimäki–Hämeenlinna-välillä pitää saada välityskyvyltään kuntoon ja junavuorot sellaisiksi, että ne palvelevat ihmisiä täältä myös pääkaupunkiseudulle, Heinonen ja Koskinen sanovat.
Mitä Väyläviraston ohjelmakokonaisuus sisältää?
- Perusväylänpidon suunnitelma kunnossapidon rahoituksesta ja väylien päivittäisen palvelutason kehityksestä lähivuosina.
- Suunnitteluohjelma miten suunnitelmavarantoa kehitetään ja mitä uusia suunnittelukohteita lähtee seuraavana vuonna käyntiin.
- Investointiohjelma Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus tulevista kehittämishankkeista sekä niiden vaikutuksista. Eduskunta päättää kehittämishankkeiden toteutuksesta osana valtion talousarviota.
- Ohjelmien yhteenvetoraportti tiivistää kokonaisuuden. Yhteenvetoraportissa kerrotaan myös kaikille ohjelmille yhteiset taustat ja lähtökohdat.