Kansallisarkiston päätös luopua Hämeenlinnan toimipaikasta jo kesään 2027 herättää perusteltua huolta. Erityisesti päätöksen nopeutettu aikataulu asettaa Hämeenlinnan kaupungin kohtuuttoman tilanteen eteen sekä taloudellisesti että käytännön järjestelyjen näkökulmasta.
Toimipaikkojen lakkauttamispäätökset on irrotettu poliittisesta ohjauksesta ja ne kuuluvat kansallisarkiston omaan toimivaltaan ja harkintaan, mikä on heikentänyt päätökseen vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Kansallisarkiston poistuminen tarkoittaa, että kaupunginarkistolle on löydettävä uudet tilat nopealla aikataululla. Tämä ei ole yksinkertainen tai edullinen ratkaisu, sillä arkistotilat vaativat erityisolosuhteet ja uusien tilojen rakentaminen tai muokkaaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, sanoo Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen.
Samalla nykyinen ja arkistotarkoitukseen rakennettu suhteellisen uusi kiinteistö jää vaille käyttöä. Olisi järkevää tässä taloustilanteessa myös pidättäytyä nykyisissä toimipaikoissa ja olemassa olevissa kiinteistöissä. Siirto tarkoittanee mittavaa uudisrakentamista, mikä ei tässä tilanteessa varsinkaan ole järkevää, Timo Heinonen jatkaa.
Päätös siirtää kustannus- ja järjestelyvastuuta suoraan paikallistasolle ilman riittävää siirtymäaikaa. Aikataulun kiristäminen vaikeuttaa hallittua sopeutumista ja lisää taloudellista epävarmuutta tilanteessa, jossa julkinen talous on jo muutenkin tiukoilla.
Alueellisesti päätös on myös merkittävä heikennys. Hämeenlinnan toimipaikan lakkautuksen myötä Kansallisarkistolla ei olisi enää lainkaan toimipaikkaa Sisä-Suomessa. Tämä kaventaa palveluiden saavutettavuutta ja heikentää alueellista tasapainoa, sanoo Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen.
Kyse ei ole vain yhdestä toimipaikasta, vaan tavasta, jolla päätösten vaikutukset kohdistuvat. Nyt vaikutukset kohdistuvat suoraan Hämeenlinnan kaupungille ilman, että kokonaisuudessa syntyy vastaavaa hyötyä tai säästöä.