FI

Kuvassa on tukkirekka sateisella valtatiellä 10.

Julkaistu

Hämeen maakuntahallitus otti kantaa valtatien 10 ja kantatien 54 luokituksista: 54-tie valtatieksi 30

Käytännössä Uudenmaan ELY-keskuksen aiempi ehdotus tieluokkien muutoksesta olisi tarkoittanut sitä, että nykyinen kantatie 54 olisi vaihtunut valtatieksi 10 ja palvelisi jatkossa Turku-Hollola-yhteysväliä. Tammela-Tuulos-välillä nykyinen valtatie muuttuisi kantatieksi 53 ja näin ollen nykyinen kantatie 54 häviäisi kokonaan.

Aiempi ehdotus liittyi pitkälti maankäytön kehittämiseen. Esimerkiksi uusien liittymien ja risteysten suunnittelu etenkin valtatien 10 Hämeenlinnan kohdalla on aiemmin ollut verrattain hankalaa tiukasta liittymäpolitiikasta johtuen. Ratkaisuna oli ehdotuksessa pidetty teiden toiminnallisten luokkien muutosta.

Uudenmaan ELY-keskus teetti Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien sekä Hämeen liiton kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen täsmällisen selvityksen muutosten mahdollisista vaikutuksista.

Teiden kehittämisen kannalta toiminnallisen luokan muutosta keskeisempää on tien liikenneprofiili sekä liikenteen määrät ja suunnat,

toteaa Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

On kuitenkin selvä, että valtatiestatus ei ole merkityksetön. Sekä valtatie 10 että nykyinen kantatie 54 ansaitsevat valtatiestatuksen,

Antti Ahonen linjaa.

Valtatie 10 tulee säilyttää valtatienä

Hämeen maakuntahallitus painottaa, että valtatie 10 tulee säilyttää koko laajuudessaan valtatienä ja kehittää sitä Hämeenlinnan kohdalla kaupunkimaisena väylänä vt 10 kehittämisselvityksen mukaisesti.

Jos valtatie 10 muutettaisiin kantatieksi Hämeenlinnan itäpuolella ja kantatie 54 valtatieksi, poistuisi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien pääkaupunkien välinen suora valtatieyhteys kokonaan. Jos muutos tehtäisiin lisäksi valtatien 3 länsipuolella, valtatieyhteys myös naapurimaakunta Varsinais-Suomen maakuntakeskukseen poistuisi.

Olisi poikkeuksellista koko Suomen valtatieverkon rakenteessa, jos maakuntakeskusten välillä ei olisi valtatietä,

linjaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Lulu Ranne.

Valtatie 10 Hämeenlinna-Tuulos-välillä on osa TEN-T-ydinverkkoa ja yhdistää Kanta-Hämeen tärkeisiin Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin. Tien kautta kulkee myös suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko.

Valtatien 10 tieluokituksen alentaminen olisi näiden molempien liikenneverkkojen kannalta epäloogista,

Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen toteaa.

Valtatien 10 välityskyky on oleellinen myös maakunnan sisäisen liikenteen, esimerkiksi työmatkapendelöinnin muodossa,

sanoo maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Johanna Häggman.

Kantatietä 54 tulee kehittää pitkämatkaisen liikenteen reittinä – valtatienä 30

Pitkämatkaisen liikenteen ja raskaan liikenteen sujuvuuden painottaminen kantatiellä 54 asettaa tällä hetkellä haasteita Riihimäen maankäytölle. Tärkeää on katsoa tien ja maankäytön kehittämistä kokonaisuutena, ottaen vahvasti huomioon myös jalankulkijat ja pyöräilymahdollisuudet.

Kantatie 54 toimii jo nyt pitkämatkaisen liikenteen pääväylänä Turusta Forssan ja Riihimäen kautta Lahteen,

toteaa maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Timo Heinonen.

Samoin raskas liikenne käyttää tällä reitillä pääväylänään kantatietä 54. Tämä osaltaan edellyttää, että tien talvikunnossapidon tasoa saadaan parannettua ja pidettyä tie turvallisena myös kanssatienkäyttäjille. Myös pohjavesisuojauksia pitää tehdä lisää, kun vaarallisten aineiden kuljetuksetkin tietä käyttävät. Ohituskaistojen ja riista-aitojen rakentamisia on jatkettava,

Timo Heinonen jatkaa.

Tien luonne tulee voida huomioida kaupunkimaisena päätienä palvelutasotavoitteita määriteltäessä. Valtion tulisi osallistua voimallisesti näiden liikenteen kehittämishankkeiden investointeihin. Kustannukset eivät kuitenkaan saa nousta niin korkeiksi, ettei niitä pystytä toteuttamaan.

Luokitus määräytyy tien liikenteellisen merkityksen pohjalta

Muutos valtatiestä kantatieksi ja päinvastoin ei aiheuttaisi välittömiä muutoksia esimerkiksi teiden kunnossapitoon ja muihin liikennöitävyyteen vaikuttaviin tekijöihin.

Liittymäpolitiikka sen sijaan tiukkenee, mikäli kantatie muutetaan valtatieksi. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tiellä on liikennettä ja mitä korkeampi nopeustaso on, sitä vähemmän tiellä tulisi olla liittymiä. Toisaalta taas toimivan palvelu- ja tieverkon sekä maankäytön kannalta riittävä määrä liittymiä on välttämätöntä olla.

Tämänhetkisessä valtion pääväyläasetuksessa ei ole mukana valtatietä 10 eikä kantatietä 54. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näin voisi tulevaisuudessa olla. Myös tulevaisuuden vuoksi molempien näiden pääteiden valtatiestatus on tärkeä,

sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

Hämeen maakuntahallitus pitää tärkeänä myös sitä, että molemmilla teillä tulee niiden luokituksesta riippumatta ottaa huomioon jalankulkijat ja pyöräilymahdollisuuksien järjestelyt.