FI

Julkaistu

Hämeen maakuntahallitus vaatii MOREn eritasoliittymän Väyläviraston investointiohjelmaan – Pääradan ja vt2 huomioiminen saa kiitokset

Hämeenlinnan Moreeni ja Janakkalan Rastikangas muodostavat yhdessä kuntarajat ylittävän, valtakunnallisesti merkittävän logistiikka- ja yritysalueen (MORE), jonka yhteyksien parantaminen valtatielle 3 on kiireellinen. Pääväylän varrella sijaitseva alue palvelee isoa osaa eteläisen Suomen tavaraliikenteestä.

Merkittävimmät alueen infrainvestoinnit ovat eritasoliittymän rakentaminen valtatielle 3 sekä sen yhteyteen raskaan liikenteen ja HCT-kuljetusten tarpeita vastaava älyteknologialla varustettu palvelualue.

Hämeen maakuntahallitus vaatii, että MOREn eritasoliittymä on saatava osaksi investointiohjelman 1A-koria.

Meillä on MOREn alueella jo yli 90 yritystä ja työpaikkoja tulee olemaan 3 000. Eritasoliittymä tulee parantamaan merkittävästi alueen saavutettavuutta ja tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,

sanoo Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

Moreeni-Rastikankaan eritasoliittymän tarve ei ole kuitenkaan ainoastaan alueellinen kysymys, vaan strategisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi sillä on myös kansallisesti tärkeä merkitys,

Antti Ahonen jatkaa.

Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelmaan päässeet hankkeet on jaettu kahteen koriin. 1A-korissa ovat suunnitelmavalmiudeltaan riittävät tai muuten kiireelliset hankkeet ja 1B-korissa olevat edellyttävät vielä jatkosuunnittelua.

Elinkeinoelämän kannalta koko liikenneinfran korjausvelan pienentäminen on elintärkeää. Lähivuosina raha tulee olemaan erittäin tiukilla, siksi toteuttavien hankkeiden painopisteen tulee olla pienten budjettien ja suurten hyötyjen hankkeissa,

sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Lulu Ranne.

Toteutusvalmius liittymälle on hyvä ja siksi valtion rahoitusosuus liittymäjärjestelyihin tulee voida osoittaa jo tälle vuodelle, kuitenkin viimeistään vuosille 2024–2025,

Lulu Ranne jatkaa.

Älykäs ja ekologinen teollisuuspuisto vastaa kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin

Osana yritysaluetta tullaan toteuttamaan uusi raskaan liikenteen ja HCT-kuljetusten (high capacity transport) tarpeita vastaava älyteknologialla varustettu levähdys- ja palvelualue. Hankkeen potentiaali ja tarve on laajasti tunnistettu. Kansallisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän kiinnostus aluetta kohtaan on suuri ja yksityisen sektorin panostukset alueella ovat tähän mennessä yli 200 miljoonaa euroa.

HCT-palvelualueen osalta on tunnistettu merkittäviä mahdollisuuksia älyteknologian hyödyntämiselle ja vähähiilisyyden edistämiselle esimerkiksi Helsingin satamiin suuntaavan liikenteen check-in-palveluiden ja oikea-aikaisen ajoittamisen osalta,

kertoo Hämeen liiton liikenneasiantuntija Juuso Helander.

Alue tulee helpottamaan HCT-kuljetusten kasvavia tarpeita ja on vastaus niiden taukopaikkojen kysyntään, sillä pääkaupunkiseudun raskaan liikenteen taukopaikkojen kapasiteetti on riittämätön. Palvelualueella varaudutaan myös infran rakentamiseen tulevaisuuden raskaan liikenteen vähäpäästöisiä ja päästöttömiä käyttövoimamuotoja kuten biokaasu, sähkö ja vety silmällä pitäen.

Hanke on saanut valtiovarainvaliokunnan esityksen mukaisesti Moreeni-Rastikankaan-eritasoliittymän ja raskaan liikenteen palvelualueen suunnitteluun 500 000 euroa vuonna 2022 ja HCT-palvelualueen suunnitteluun 200 000 euroa vuonna 2023.

HCT-alue palvelee erinomaisesti myös kansainvälisen TEN-T-verkon kehittämistarpeita raskaan liikenteen osalta. Jotta nämä kaikki suunnitelmat ja tavoitteet voidaan toteuttaa, on eritasoliittymän rakentamisella jo kova kiire,

sanoo Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Isojen työpaikkakeskittymien edellyttämiin tie- ja liittymäjärjestelyihin on usein osoitettu rahoitusta lisäbudjettien teemapaketeissa, mikä voisi More-investoinnin osaltakin olla toimiva tapa edetä,

Johannes Koskinen jatkaa.

Pääradan ja vt2:sen osalta kiitosta

Hämeen liitto pitää investointiohjelmaa muilta osin Kanta-Hämeen kannalta oikean suuntaisena.

Koko Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kannalta keskeinen päärata on huomioitu ohjelmassa hyvin. Ruuhkaisimpien rataosuuksien parannuksia on vauhditettava, sillä se hyödyttää koko Suomen raideliikennettä,

sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine.

Pääradalta Tampere-Helsinki-välillä on investointiohjelmaan kirjattu kaksi hanketta: Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus (1B-korissa) ja Pasila-Riihimäki 3.vaihe (1A-korissa).

Myös Lounais-Hämeen saavutettavuuden kannalta keskeisen valtatie 2 ja siihen liittyvän Humppilan kohdan parantaminen (1A-korissa) saavat kiitosta Hämeen liitolta.

Hämeen liitto muistuttaa kuitenkin, että investointiohjelman ja keskeisten hankkeiden lisäksi valtion tulee huolehtia myös alempiasteisen tieverkon kunnosta ja korjausvelan kasvun taittamisesta.

Keskeisimmiksi isoiksi peruskorjaus- ja perusväylänpidon hankkeiksi investointiohjelmassa on Kanta-Hämeen osalta tunnistettu seuraavat:

  • Riihimäki-Tampere-välin matkustajalaitureiden pidentäminen (Ryttylä, Turenki, Parola, Iittala, Viiala, Lempäälä) (yht. 3,5–5,5 miljoonaa euroa)
  • Vt3 / kt57 Ojoisten eritasoliittymän eteläisen rampin liikennevalot, Hämeenlinna (0,7 miljoonaa euroa)
  • Vt10 ja mt284 Vieremän pohjaveden suojaus ja tiejärjestelyt, Forssa (4,1 miljoonaa euroa)
  • Mt132 Loppi-Sajaniemi jkp-tie, Loppi (0,6 miljoonaa euroa)
  • Nykyisten raskaan liikenteen palvelualueiden (vt 3, vt 4) laajentaminen (3,2 miljoonaa euroa).