Hämeen liiton elinvoimablogi
Hyvää Eurooppa-päivää 9.5! Suomi 30 vuotta EU:ssa: Alueiden Eurooppa ja yhteinen tulevaisuus
Yhdeksäntenä päivänä toukokuuta liehuvat liput eri puolilla Suomea – sinikeltainen tähtilippu rinnakkain sinivalkoisen kansallislippumme kanssa. Eurooppa-päivä juhlistaa paitsi rauhan ja yhtenäisyyden ideaa, myös Suomen 30-vuotista matkaa Euroopan unionin jäsenenä. Vuonna 1995 Suomi astui osaksi unionia, joka oli syntynyt toisen maailmansodan raunioilta vakauden, yhteistyön ja taloudellisen yhteenliittymisen toivossa.
EU:n juuret juontavat sodanjälkeiseen Eurooppaan, jossa ymmärrettiin, että taloudellinen yhteistyö voi ehkäistä tulevia konflikteja. Alkujaan hiili- ja teräsyhteistyöstä liikkeelle lähtenyt projekti on vuosikymmenten aikana laajentunut yhteismarkkinoista yhteisiin arvoihin, lainsäädäntöön ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomi liittyi unioniin aikana, jolloin maanosassa rakennettiin uutta järjestystä kylmän sodan jälkeen. Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, maailma on jälleen suuressa murroksessa.
EU:ta on usein tarkasteltu valtioiden tai suurten instituutioiden näkökulmasta, mutta yhtä tärkeä on alueiden Eurooppa – kuntien ja maakuntien näkökulma. EU-rahoitus on vuosien saatossa mahdollistanut kehityshankkeita, infrastruktuuri-investointeja ja osaamisen vahvistamista eri puolilla Suomea. Olipa kyse kyläkoulun energiaremontista, kiertotaloushankkeesta tai uuden teollisuusalueen suunnittelusta, eurooppalainen yhteistyö näkyy arjessa, myös kaukana Brysselistä.
Kuntien, maakuntien ja alueiden rooli EU:ssa on kasvanut: ne eivät ole vain politiikan kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka osallistuvat verkostoihin, vaikuttavat päätöksentekoon ja rakentavat yhteyksiä yli rajojen. Aluepolitiikka ja koheesiorahoitus ovat keskeisiä välineitä, joilla EU yrittää kuroa umpeen kehittyneiden ja kehittyvien alueiden välisiä eroja – ja näin luoda yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta.
Mutta onko olemassa yhteistä eurooppalaista identiteettiä? Monille eurooppalaisuus tarkoittaa vapautta liikkua, opiskella ja työskennellä yli rajojen. Toisille se merkitsee yhteisiä arvoja – demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota. Identiteetti ei ole koskaan yksitasoinen: suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus voivat kulkea rinnakkain. Epävakaassa maailmantilanteessa, jossa demokratiaa haastetaan ja turvallisuusnäkymät ovat synkentyneet, eurooppalainen identiteetti voi jopa vahvistua – ei pelkästään ideologiana, vaan yhteisenä vastauksena kriiseihin ja uhkiin.
Euroopan unioni on onnistunut monessa. Se on ollut talouden ja rauhan moottori, mahdollistanut maailman suurimmat sisämarkkinat ja vaikuttanut globaalisti esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Se on lisännyt kansalaisten oikeuksia ja tarjonnut turvaa kriiseissä – pandemioista geopoliittisiin jännitteisiin. Mutta unioni ei ole täydellinen. Päätöksenteko voi olla hidasta ja etäistä, ja kansalaisten luottamus vaihtelee. Sosiaalinen ulottuvuus ja kyky reagoida nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin ovat toisinaan jääneet talouden ja sääntelyn varjoon. Pienelle maalle, kuten Suomi, EU on tuonut monissa asioissa kokoamme enemmän vaikutusvaltaa ja tärkeitä yhteistyökumppaneita. EU:n kannatusta mitanneissa mielipidekyselyissä suomalaiset ovatkin perinteisesti antaneet unionin jäsenyydelle vahvan kannatuksen.
Minkälainen on Euroopan unioni 30 vuoden kuluttua? Tulevaisuuden EU voi olla geopoliittisesti vahvempi, vihreämpi, sosiaalisesti tasa-arvoisempi ja digitaalisempi – mutta vain, jos se onnistuu säilyttämään kansalaistensa luottamuksen ja luomaan yhteistä suuntaa eri alueiden moninaisuudessa. Alueiden Eurooppa, jossa kunnat, maakunnat ja ihmiset kokevat kuuluvansa osaksi unionia, voikin olla EU:n paras tae tulevaisuudessa.
Tänä Eurooppa-päivänä me emme juhli vain menneitä saavutuksia – vaan myös kykyämme tehdä yhdessä tulevaisuutta. Hyvää Eurooppa-päivää!
Elinvoimabloggari:
Krista Taipale
Häme EU Officen johtaja, Bryssel
Into piukeena on Hämeen liiton elinvoimablogi, jossa jaetaan intohimoa asiantuntijuudesta ja kerrotaan Hämeen liiton ja koko Kanta-Hämeen yhteisestä toiminnasta maakunnan elinvoiman rakentamisen ja ekosysteemisen yhteistyön näkökulmista. Kirjoittajina toimivat Hämeen liiton asiantuntijat ja vieraskynäkirjoittajat liiton sidosryhmistä.