Hämeen liiton elinvoimablogi
Juuso Helander
Hämeen liiton liikenneasiantuntija
Viime aikoina Kanta-Hämeen liikennehankkeet ovat olleet vahvasti esillä mediassa. Pääasiassa ne liittyvät päärataan, joka on pitkään ollut yksi Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkihankkeita. Tällä hetkellä eri suunnittelun ja toteutuksen vaiheissa on menossa useita hankkeita: Helsingin ja Riihimäen välille rakennetaan lisäraiteita, pääradalle suunnitellaan kohtauspaikkoja junaliikenteen häiriöherkkyyden vähentämiseksi ja Riihimäen ja Tampereen välille suunnitellaan kolmatta raideparia. Hämeen liitto kokosi taannoin näiden hankkeiden tilannekatsauksen.
Maakunnan liikenneyhteyksien kehittäminen on erityisen tärkeää, sillä Kanta-Häme on vahva pendelöintimaakunta. Maakuntia vertailtaessa vain Ahvenanmaalla suurempi osuus käy asuinkuntansa ulkopuolella työssä kuin Kanta-Hämeessä. Riihimäen seutu on jopa Manner-Suomen pendelöivin alue – yli 60 % työllisistä käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Myös Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla pendelöinti on yleistä, vaikkakin Forssan alueella se keskittyy todella vahvasti seutukunnan sisäiseen työssäkäyntiin.
Pendelöivien määrä on kasvanut Kanta-Hämeessä lähes kaksinkertaiseksi vuodesta 1987, kun taas väestön määrä on kasvanut huomattavasti vähemmän (1,07 kertaiseksi). Pendelöivien koulutustaso on keskimäärin korkeampi, kuin asuinkunnassaan työskentelevillä.
Kanta-Hämeestä pendelöidään Helsingin seutukuntaan enemmän kuin mihinkään muuhun yksittäiseen seutukuntaan maakunnan sisällä tai sen ulkopuolella. Kanta-Hämeestä Helsingin seudulle suuntautuva pendelöinti on kasvanut erityisesti hallinto- ja tukipalvelutoimialalla sekä asiantuntijatehtävissä. Teollisuuden alalla pendelöinti on puolestaan vähentynyt. Huomionarvoista on, että yli 40 % kaikista Kanta-Hämeessä asuvista informaatio- ja viestintäalan työntekijöistä pendelöi Helsingin seudulle.
Asiantuntijatyötä tekevät ovatkin valmiimpia pendelöimään pidempiä matkoja. Sen sijaan suorittavaa työtä tekevillä toimialoilla, kuten terveys- ja sosiaalialalla, teollisuudessa, sekä tukku- ja vähittäiskaupassa pendelöintiä ollaan valmiita tekemään naapurikuntaan, mutta työmatkan kasvaessa pidemmäksi pendelöintihalukkuus selvästi vähenee.
Kun otetaan huomioon työmarkkinoiden erikoistuminen ja se, että asiantuntijatehtävissä työpaikkojen määrä on ollut kasvussa ja mm. teollisuudessa työpaikat ovat vähentyneet, niin voidaan olettaa, että pendelöinnin lisäksi myös pendelöintimatkat tulevat pitenemään.
Lisäksi etätyön lisääntyminen näyttää vaikuttaneen pendelöintiin aloilla, joilla se on mahdollista. Toisaalta teollisuudessa, jossa etätyö on harvinaisempaa, pendelöinti Helsingin seudulle on vähentynyt.
Miten pendelöinti sitten liittyy liikenneyhteyksiin?
Hyvät liikenneyhteydet ovat pendelöinnin kannalta erittäin keskeisessä roolissa, sillä jo pienellä matkan pidentymisellä on vaikutusta pendelöinnin houkuttelevuuteen ja todennäköisyyteen. Lisäksi hyvät liikenneyhteydet ovat myös elinkeinoelämän, palveluiden saavutettavuuden ja alueen vetovoimaisuuden kannalta kriittisiä. Sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja muihin merkittäviin työssäkäyntialueisiin parantavat Kanta-Hämeen houkuttelevuutta ja tukevat myös alueen elinvoimaisuutta ja kasvua. Toimivalla infralla, toimivilla työmarkkinoilla, sekä osaamisen ja työvoiman saatavuudella luodaankin maakunnallista, alueellista ja kansainvälistä lisäarvoa ja kilpailukykyä.
Tämän blogitekstin taustana on käytetty allekirjoittaneen aiemmin valmistunutta opinnäytetyötä. Lähteenä työssä on käytetty tilastokeskuksen pendelöintidataa, joka ei ole laskentatietoa toteutuneista kuntarajat ylittävistä työmatkoista, vaan sillä tarkoitetaan työllistä, jonka työpaikka sijaitsee eri kunnassa, kuin asuinpaikka.
Into piukeena on Hämeen liiton elinvoimablogi, jossa jaetaan intohimoa asiantuntijuudesta ja kerrotaan Hämeen liiton ja koko Kanta-Hämeen yhteisestä toiminnasta maakunnan elinvoiman rakentamisen ja ekosysteemisen yhteistyön näkökulmista. Kirjoittajina toimivat Hämeen liiton asiantuntijat ja vieraskynäkirjoittajat liiton sidosryhmistä.