FI

Julkaistu

Kanta-Häme julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa

Hallitusohjelmatavoitteilla pyritään vaikuttamaan tämän kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan maan hallituksen linjauksiin.

Korkeasta kehittymispotentiaalistamme ja erinomaisesta maantieteellisestä sijainnistamme huolimatta meillä on useilla mittareilla mitattuna alisuoriutumista,

toteaa maakuntajohtaja Toni K. Laine.

Tämä näkyy muun muassa väestönkehityksessä, vientiteollisuuden osuudessa koko maan viennistä ja alhaisena tutkimus-, kehitys- ja innovaatiointensiteettinä,

Toni K. Laine jatkaa.

Kanta-Hämeestä löytyy kuitenkin tahtoa ja osaamista kääntää kehitys nousuun. Hallitusohjelmaan esitettävien tavoitteiden edes osittainen toteutuminen antaa maakunnalle huomattavasti paremmat edellytykset maksimoida potentiaaliaan ei vain sen itsensä vaan myös koko Suomen hyväksi.

Pääradan kehittäminen on ehdottomasti tärkein edunvalvonnan kohde

Hämeen liitto vastustaa suomiradan edistämistä hankeyhtiön esittämän oikoratavaihtoehdon mukaisesti. Ensisijainen raideyhteyksien parantamisen kohde tulee olla pääradan tukkoisimman osan, eli Helsinki-Tampere-yhteysvälin parannus ja tarvittavien lisäraiteiden rakentaminen nykyiselle linjaukselle.

Lisäksi Pasila-Riihimäki-välin 2. ja 3. vaiheita tulee nopeuttaa ja koko yhteysvälin suunnitteluun ja toteutukseen on haettava rahoitusta EU:lta ja CEF:stä.

Jo tähän asti tehdyistä ratavaihtoehtojen selvityksistä käy ilmi, että järkevintä on satsata vähissä olevat rahat lisäkapasiteetin rakentamiseen olemassa olevalle pääradalle,

sanoo Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Metsärata olisi järisyttävän kallis suhteessa kyseenalaisiin hyötyihin, rampauttaisi laajojen alueiden elinkeinoja ja ympäristöä sekä vääristäisi aluekehitystä,

Johannes Koskinen jatkaa.

Hämeen liitto nostaa tavoitteissaan myös muita liikenteeseen liittyviä kohteita, kuten tieverkon kehittämisen ja kunnosta huolehtimisen, myös alemman tieverkon osalta. Erityisesti valtatie 2:lla on kehittämistarpeita ja omana erityiskysymyksenä nostetaan esiin kantatie 54 muuttaminen valtatieksi.

Kantatien 54 korottaminen valtatieksi tarvitsee poliittista tahtoa, itse päätösprosessi on sinänsä yksinkertainen. Muutos on perusteltu, sillä tien liikennöintimäärät ovat valtatietasoa, ja kyseessä on Turun ja Lahden välisen runsaan liikenteen tärkeä reitti,

sanoo Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

Yliopistokeskuksen puuttuminen näkyy TKI-rahoituksessa

Kanta-Häme ja Kymenlaakso ovat Suomessa ainoat maakunnat, joilla ei ole omaa yliopistoa tai yliopistokeskusta. Näin ollen ne ovat myös ainoat maakunnat, jotka jäävät innovaatioekosysteemisopimusten ulkopuolelle ja ilman strategisesti kohdennettuja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksia.

Kanta-Hämeen jääminen strategisten TKI-rahoitusten ulkopuolelle ei ole kestävää maakunnan eikä Suomenkaan kannalta,

Antti Ahonen sanoo.

Hämeen liitto toteaa tavoitteissaan, että mikäli uusia yliopistokeskuksia ei ole valmiuksia perustaa, tulee Kanta-Hämeen osalta mahdollistaa vaihtoehtoinen, sopimukselliseen yliopistokumppanuuteen perustuva etenemistapa, joka tunnustetaan strategisen TKI-rahoituksen kohdentamisessa.

Mikäli emme Hämeeseen omaa yliopistokeskusta saa, tulee HAMKin ja eurooppayliopistojen välinen yhteistyön rooli tunnustaa yliopistokeskusta vastaavana toimintana,

Antti Ahonen jatkaa.