FI

Julkaistu

Kanta-Hämeen pyöräliikenteen tavoiteverkosta tehty raportti on julkaistu

Kanta-Hämeen pyöräliikenteen tavoiteverkko muodostaa kokonaisnäkemyksen maakunnan keskeisestä pyöräliikenteen verkostosta. Sen tarkoituksena on tarjota sujuvat, laadukkaat ja katkeamattomat pyöräilyreitit keskeisimpien toimintojen välillä kuntarajoista riippumatta.

Maakunnallinen pyöräliikenneverkko kytkee kaupunki-, kunta- ja aluekeskukset sekä niiden sisäiset pyöräliikenneyhteydet tosiinsa. Sen tavoitteena on vastata työmatkapyöräilyn, kuntoliikkumisen sekä pyörämatkailun kasvuun ja lisätä pyöräliikennemäärien kasvua. Sähköpyöräilyn suosion kasvu mahdollistaa jo nykyään aiempaa pidemmät työmatkat pyörällä.

Kehittämisessä tähdätään tavoitevuoteen 2050

Työssä tunnistettiin maakunnan keskeisimmät pyöräliikenteen yhteydet arkipyöräilyn näkökulmasta huomioiden myös kestävien matkaketjujen solmupisteet. Lisäksi työssä tunnistettiin Kanta-Hämeen pyörämatkailun tärkeimmät reitit.

Koko maakunnan 11 kuntaa kattavan pyöräliikenteen pääverkon ja pyörämatkailun reittien määrittely ohjaa pyöräliikenteen kehittämistä ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista ja koordinointia.

Pyöräverkko muodostuu seudullisista pääreiteistä ja seudullisesti tärkeistä aluereiteistä

Pääreiteillä ja aluereiteillä on molemmilla oma toiminnallinen tehtävänsä ja laatutasonsa. Seudun pääreitit yhdistävät pyöräilyn saavutettavuusalueen sisäpuolella olevat eri kuntien keskukset ja merkittävimmät palvelukeskittymät toisiinsa. Niillä varmistetaan pääverkon seudullinen jatkuvuus kuntarajoista huolimatta.

Seudullisesti tärkeät aluereitit puolestaan yhdistävät etäämmällä kaupunkikeskuksista sijaitsevat paikalliskeskukset sekä muut pyöräliikenteen kannalta tärkeiksi tunnistetut kohteet toisiinsa tai seudullisiin pääreitteihin.

Jokaiselta seudulta on tunnistettu myös kestävän liikkumisen laatukäytävä. Sillä tarkoitetaan väylää, joka on merkittävä kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen pääväylä. Ne sijaitsevat olemassa olevalla pyöräliikenteen verkolla ja ne ovat kuntarajat ylittävistä yhteyksistä käytetyimpiä.

Kestävän liikkumisen laatukäytävät ovat

  1. Turenki–Hämeenlinna–Parola (19 km)
  2. Riihimäki–Hyvinkää (10 km)
  3. Tammela–Forssa–Jokioinen (17 km)

Työssä määritettyjä seudullisia pääreittejä ja seudullisesti tärkeitä aluereittejä on yhteensä noin 389 kilometriä, joista olemassa olevia yhteyksiä on noin 136 kilometriä ja puuttuvia yhteyksiä 253 kilometriä. Puuttuvien yhteyksien määrä ilmentää myös tarvetta hankkeiden toteutettavuusjärjestyksen arvioimiseksi.

Puutteet ja parannustarpeet on laitettu tärkeysjärjestykseen

Tavoiteverkon puuttuvien ja parannettavien pyöräliikenteen yhteyksien rakentamiseksi hankkeet on priorisoitu. Toimenpiteet on luokiteltu kolmeen luokkaan: Ensimmäisen luokan muodostavat hankkeet, joita tavoitellaan toteutettavaksi vuosina 2024–2030. Toisen ja kolmannen luokan hankkeita tavoitellaan toteutettavaksi vuosina 2031–2035, sekä 2035 jälkeen.

Kiireellisimpinä toimenpidetarpeina ovat muun muassa pyörätiehankkeet väleillä Jokioinen-Humppila, Jokioinen-Vaulammi, Kormu-Riihimäki sekä Rastila-Viralan eritasoliittymä.

Puuttuvan pyöräliikenneinfran rakentamisen lisäksi toimenpideohjelmassa on esitetty muita pyöräliikenteen edistämisen toimenpiteitä, jotka ovat olemassa olevan pyörätieverkon laadun parantaminen, reittien opastuksen parantaminen, talvikunnossapidon kehittäminen, pyöräliikenteen seurannan kehittäminen, liityntäpyöräpysäköinnin kehittäminen sekä pyörämatkailun edistäminen.

Kanta-Hämeen pyöräliikenteen tavoiteverkko-raportti on laadittu yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Kanta-Hämeen kuntien ja Hämeen liiton kesken ja se toimii alueen yhteisenä näkemyksenä hankkeiden eteenpäin viemiseksi.

Tutustu Kanta-Hämeen pyöräliikenteen tavoiteverkko-raporttiin tästä (siirryt ulkopuoliselle Doria-sivustolle uudella välilehdellä)

Lisätiedot:

Hämeen liitto, Juuso Helander, liikenneasiantuntija, p. 046 922 6643

Uudenmaan ELY-keskus, Herkko Jokela, liikennejärjestelmäasiantuntija, p. 0295 021 367