FI

Julkaistu

Kantahämäläinen kriisijohtaminen perustuu vahvaan yhteistyöhön

Ensimmäiset koronakriisiviikot ovat kunnissa, liitossa ja koko maakunnassa olleet tavattoman intensiivisiä. Etätöihin siirtyminen tyhjensi kalenterit tapaamisista, mutta pian ne täyttyivät akuutin kriisinhoidon etäkokouksilla.

Kriisijohtamisessa oleellista on ajantasainen ja oikea tieto vallitsevasta tilanteesta. Tätä tilannekuvaa kunnat keräävät nyt omissa organisaatioissaan päivittäisellä tasolla. Viranomaistahot, kuten poliisi, pelastustoimi ja puolustusvoimat tuottavat omaa tilannekuvaansa, jonka ne raportoivat omille vastuuministeriöilleen. Lisäksi tilannekuvatietoa kootaan järjestöjen, seurakuntien ja elinkeinoelämän tilanteesta.

Koottu tilannekuva raportoidaan kerran viikossa maakunnan omien toimijoiden lisäksi myös aluehallintovirastolle ja sieltä edelleen sisäministeriölle.

Maakunnan kuntajohtajat ovat aiemmin kokoontuneet säännöllisesti Hämeen liiton johdolla noin kerran kuussa. Tapaamistahtia tiivistettiin koronatilanteen vuoksi. Kuntajohtajien tilannekuvaryhmä kokoontuu nyt etäyhteydellä noin kaksi kertaa viikossa ja käy läpi kokonaistilannetta ja yhteisiä johtopäätöksiä sekä linjaa seuraavia askelia. Kokoustahtia tihennetään tarvittaessa.

Tilannekuvaryhmän kokouksiin osallistuu säännöllisesti myös muita viranomaistahoja. Kuntajohtajat saavat näin ajankohtaista tilannetietoa muun muassa sairaanhoitopiirin, Hämeen poliisin ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johdolta.

Olemme Hämeen liitossa säätäneet tiiviin johtoryhmämme vastuita siten, että pystymme normaalin työmme ohella palvelemaan omistajakuntiamme ja näiden virkajohdon kasvaneita yhteys- ja tietotarpeita. Lisäksi tuemme parhaamme mukaan sairaanhoitopiiriä sen vaativassa tilanteessa,

maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen kertoo.

Sairaanhoitopiirillä keskeinen rooli

Kriisin keskiössä ovat monella tapaa sairaanhoitopiirit. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri siirtyi omassa organisaatiossaan hyvissä ajoin kriisijohtamisen toimintatapaan normaalioloista poikkeavine johtovastuineen ja muine toimintamallin muutoksineen.

Sairaanhoitopiiri tiedottaa koronatilanteesta aktiivisesti kansalaisille ja maakunnan toimijoille. Sen lisäksi sairaanhoitopiirillä on taustalla keskeinen rooli maakunnan yhteisen tilannekuvan rakentamisessa.

Sairaanhoitopiirin asiantuntijat laativat tietoon, kokemukseen ja THL:n toimittamiin ennustemalleihin perustuvaa skenaariota siitä millaiseksi lähiviikkojen kehityksen maakunnan alueella arvellaan muodostuvan. Sairaanhoitopiirin skenaariot halutaan jatkossa aiempaa paremmin maakunnan muiden toimijoiden käyttöön, ennakoivan työn tueksi.

Maakunnassamme on jo aiemmin perustettu varautumiseen ja turvallisuuteen keskittyvä monialainen Kanta-Hämeen Turvallisuusfoorumi. Sen sihteeristö on kriisin aikana ryhtynyt tukemaan työllään maakunnan muita toimijoita.

Tilannekuvien ja tulevaisuutta ennustavien skenaarioiden avulla saamme kokonaiskäsityksen maakunnan tilanteesta. Kriisinhoito on akuutin vaiheen jälkeen siirtynyt vakauttamisvaiheeseen,

Turvallisuusfoorumin puheenjohtajankin toimiva Anna-Mari Ahonen sanoo.

Kannustamme kuntia ja muita organisaatioita jatkossa kiinnittämään yhä enemmän huomiota ennakoiviin toimiin. Tehokkaampaa on pyrkiä muutaman askeleen verran akuutin tilanteen edelle sen sijaan, että reagoisimme vasta kun tilanne on jo päällä,

Anna-Mari Ahonen jatkaa.

Yrityksillä on hätä – elvyttäviin toimiin on ryhdytty

Huoli maakuntamme pk-yrityskentän selviämisestä on suuri. Monien yritysten kannalta kysymys on vain viikoista, ei kuukausista, kun selviämisen mahdollisuuksia arvioidaan. Toimialoilla on suuria keskinäisiä eroja. Kovia iskuja kokeneella palvelualallakin on toimijoita, joilla liikevaihtoa kertyy normaalia paremmin samalla kun toisen toimialan koko toiminta on käytännössä seisahtunut kuin seinään.

Hämäläisillä yrityksillä on kriittinen tarve saada taloudelliseen ahdinkoon helpotusta. Tukitoimia on jo käynnistetty, mutta apua tarvitaan edelleen. Julkisen sektorin kaikki elvyttävät toimet ovat kipeästi tarpeen.

Suoraan yritysrajapinnassa toimivat maakunnan organisaatiot kokoontuvat viikoittain Hämeen liiton johdolla tilannekuvapalaveriin. Elinkeinoelämän tilannekuvaa luotaava ryhmä käy läpi kriisin aiheuttamaa yleistilannetta, kuten yritysten maksukykyä, mahdollisia lomautustarpeita ja arviota tilanteen kehittymisestä eri osissa maakuntaa.

Mukana ryhmässä ovat Hämeen ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit, Hämeen Yrittäjät, Forssan Yrityskehitys Oy, Riihimäen kaupungin Tilat ja Kehitys Oy, Linnan Kehitys Oy, Janakkalan kunta ja Hämeen ELY-keskus.

Ryhmä etsii myös konkreettisia ratkaisuja ahdinkoon joutuneiden yritysten tukemiseksi. Samoin toimivat kunnat, jotka omien mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan tukevat paikallisen yrittäjyyden säilymistä.

Yritykset ovat esittäneet kunnille toiveina muun muassa toimitilavuokrien maksuaikatauluista neuvottelemista, laskujen maksamista nopeutetussa aikataulussa ja esimerkiksi hankintaohjeiden väljentämistä tilapäisesti, jotta pienetkin yritykset pääsisivät mukaan kilpailutuksiin.

Toteutettavilla toimenpiteillä tulee olla tilannetta pikaisesti helpottavia vaikutuksia, mutta meidän on katsottava jo pidemmälle tulevaisuuteen ja suunniteltava myös sellaisia toimia, joilla voimme edesauttaa hämäläisten yritysten uutta nousua ja kehittymistä koronakriisin jälkeenkin,

Anna-Mari Ahonen muistuttaa.

Hämeen liitto siirtää 200 000 euroa jäljellä olevia aluekehitysvaroja Hämeen ELY-keskukselle hämäläisten yritysten tukemiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö hätärahoittaa yrityksiä monin tavoin. Yksinyrittäjä voi hakea kunnalta tukea koronavirustilanteessa. ELY-keskukset puolestaan tukevat pienyrityksiä, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Business Finlandin rahoitus kohdistuu suuremmille yrityksille.

Me Hämeen liitossa haluamme omalta osaltamme tukea maakuntamme yritysten toimintaa ja kehittämistä, mutta rahoitusta koskevien sääntöjen vuoksi emme voi myöntää rahoitusta suoraan yrityksille,

sanoo kehittämisjohtaja Matti Lipsanen Hämeen liitosta.

Hämeen liitolla on nykyisen 2014-2020 ohjelmakauden Euroopan aluekehitysrahaston varoja jäljellä noin 200 000 euroa.

Käytettävissä olevilla rahoilla voitaisiin käynnistää esimerkiksi yksi uusi kehittämishanke tai myöntää jatko- tai lisärahoitusta jo käynnissä oleville hankkeille. Päätimme kuitenkin siirtää rahat Hämeen ELY-keskukselle, joka voi myöntää rahoitusta suoraan yrityksille. Menettely on poikkeuksellinen, mutta poikkeuksellisen ankarat ovat ajatkin,

Matti Lipsanen jatkaa.

Nopeaa ja joustavaa kriisirahaa yritysrajapinnassa toimiville organisaatioille

Yritysrajapinnassa toimivien asiantuntijoiden rooli yritysten tukemisessa on merkittävä. Kauppakamarit, Yrittäjät ja elinkeinoyhtiöt toteuttavat jo monenlaisia toimintoja koronakriisissä kamppailevien hämäläisten yritysten auttamiseksi.

Hämeen liitto on avannut kriisirahoitushaun, jonka avulla pyritään varmistamaan, että maakunnan elinkeinoyhtiöillä ja -järjestöillä riittää kapasiteettia toimia kriisiapuna yrityksille. Tavoitteena on, että hämäläiset yritykset pystyvät hyödyntämään valtion tukitoimia täysimääräisesti.

Haun rahoitukseen käytetään valtioneuvoston maaliskuun lopulla Hämeen liitolle myöntämää maakuntien omaehtoisen kehittämisen rahoitusta, jonka kokonaismäärä kuluvalle vuodelle on 240 000 euroa.

Rahoitus saadaan käyttöön nopeasti ja joustavasti, koronakriisin hoitoon tai muihin maakunnan kehittämistoimiin. Rahoitettavia toimia ohjaavat valtioneuvoston aluekehityspäätös ja maakuntaohjelma. Rahoitus voi olla enintään 70 % kokonaiskustannuksista.

Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitushaku on käynnissä 6.4.-17.4.2020.

Hämeen maakuntahallitus sai kokouksessaan katsauksen maakunnan alueen koordinoidusta toiminnasta, jolla koronakriisin vaikutuksia alueella hillitään ja teki päätökset rahoitusvälineiden käytöstä.

Kokousasiakirjat

Hämeen maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 11.5.2020.