Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi monessa maakunnassa alkuvuoden aikana. Syynä tähän oli kotimaista kieltä puhuvien muuttoliike Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Muuttovoittoisia kuntia on paljon enemmän kuin ennen ja muuttovoitot hajautuivat koko maassa huomattavasti tasaisemmin kuin aiemmin.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat toivat muuttovoittoa myös Kanta-Hämeeseen, mutta myös vieraskielisten osalta maakunta sai uusia asukkaita muualta Suomesta.
Pääkaupunkiseutu on menettänyt koronapandemian aikana asukkaita muihin maakuntiin. Pandemian myötä suomalaiset ovat halunneet muuttaa pääkaupunkiseudun sijaan muualle maakuntiin ja maalle.
Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut kasvussa
Kanta-Hämeeseen on virrannut muuttovoittoa Suomen sisällä ensimmäisellä vuosikolmanneksella 195 asukkaan verran. Ulkomailta muuttaneita oli tammi-huhtikuussa 156 ja pois muutti vain 42 asukasta.
Hämeenlinnan seudulla väkiluku kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kunnista Hämeenlinna, Hattula, Janakkala ja Riihimäki saivat kasvua ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana.
Koronavuosi on vaikuttanut muuttovoittoisasti Kanta-Hämeen kuntiin. Kasvu- ja maakuntakeskuksena Hämeenlinna on parantanut asemiaan. Myös kasvukeskusten naapuruskunnat, paikat jotka ovat riittävän lähellä itseään isompaa kaupunkia, mutta joissa on tilaa, väljyyttä, rauhaa ja laadukkaita asuinympäristöä, erottuvat voittajien keskuudesta. Suuremmat mökkikunnat korostuvat yhtenä korona-ajan voittajaryhmänä. Niissä on verrattain hyvät palvelut, houkutteleva kuntarakenne, ympäristö ja luontoa matkailuun. Luonto on mökkien ohella merkittävä vetovoimatekijä – etenkin etätyöaikana töitä on tehty mökiltä käsin.
Tutustu tästä alla olevasta esityksestä tuoreimpaan väestökatsaukseen. Esityksen saa koko ruudun kokoiseksi klikkaamalla oikeassa alakulmassa olevaa nuolta. Koko ruudun näytöstä pääsee palaamaan ESC-näppäimellä.
Väestökatsauksen ja muut tilastografiikkamme löydät Ennakointi- ja tietopalvelut -otsikon alta.