Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12, on lausuntokierroksella. Strateginen suunnitelma linjaa Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä seuraavat 12 vuotta ja ohjaa samalla maakunnissa tehtävää liikenteen kehittämistä. Hämeen maakuntahallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle kehittämistä, kritiikkiä ja kiitoksiakin sisältävän lausunnon 17.2.2025.
Liikenne 12 -suunnitelma on lähtökohtaisesti strateginen, joten siinä ei käsitellä liikennehankkeita. Poikkeuksen tässä tekee kuitenkin päärata, jonka Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus ja parantaminen on nostettu suunnitelmaan.
Hankkeen suunnitteluun ja ennakoiville töille ohjataan rahoitusta vuosien 2026–2028 aikana ja toteutus käynnistyisi vuodesta 2029 alkaen. Keskimäärin vuosittain tämä tarkoittaisi 30 miljoonaa euron budjettia. Tahti on aivan liian hidas pääradan kehittämistarpeisiin nähden, sanoo Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.
Hämeen maakuntahallitus pitää erillistä kirjausta pääradasta hyvin tärkeänä ja kehittämisen tahtotilaa kuvaavana nostona. Maakuntahallitus haluaa nähdä toki myös pidemmän aikavälin kehitystä kansainvälisten yhteyksien osalta ja toteaa, että raideleveyden muutosta ja sen vaikutuksia on arvioitava objektiivisesti koko pääradan osalta.
Vaikka raideleveysmuutos ja mahdolliset muut megahankkeet, kuten Tallinnan tunneli tai merenkurkun ylittävä kiinteä yhteys ottavatkin aikansa, maakuntahallitus näkee, että valtiolla tulisi olla pitkänajan visio tai tiekartta näiden ja muiden kansainvälisten yhteyksien kokonaiskuvasta.
Junaliikenteen ostopalvelusopimuksen malli olisi täysin kestämätön
Valtio varautuu suunnitelman mukaan tulevaan junaliikenteen ostopalvelusopimukseen, kun muun muassa lähijunaliikenne kilpailutetaan 2030-luvun alussa. Liikenne 12 -suunnitelman mukaan myös kunnat osallistuisivat jatkossa näiden ostojen kustannuksiin.
Jos kaikki junaliikenteen ostopalvelut hankittaisiin kuntien ja valtion yhteisrahoitusmallilla, olisi se täysin kestämätön malli, jota ei voida sellaisenaan hyväksyä, Johannes Koskinen sanoo.
Lähijunaliikenne on eri alueilla ja yhteysväleillä hyvin erilaista. Esimerkiksi kaupunkiseutujen sisällä tapahtuva seutujunaliikenne eroaa merkittävästi nykyisestä maakuntien välisestä R-junaliikenteestä Helsingin ja Tampereen välillä.
Hämeen maakuntahallitus toteaa, että tällaisilla runkoyhteyksillä junaliikenteen pitää olla edelleen valtion rahoitusvastuulla. Muiltakin osin hallitus näkee, että valtiolla pitäisi olla kokonaisvastuu lähijunaliikenteen kehittämisestä – ja ostamisesta.
Eri asioita ovat kaupunkiseutujen sisäinen lähijunaliikenne, jossa yhteishankinta voi olla tarkoituksenmukaista sekä Hämeen liitonkin kannattama, Lounais-Hämeen aluetta sivuava Turku-Tampere välille suunniteltu uusi taajamajunayhteys.
Valtio ei voi sysätä taajamajunaliikenteen rahoitusta muutenkin haastavan taloustilanteen kanssa kamppaileville kunnille, linjaa Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.
Sen sijaan Nokian ja Lempäälän välillä käynnistyneen M-junaliikenteen kaltaiset uudet yhteydet, kuten erityisesti Turusta Humppilan kautta Tampereelle kulkeva uusi taajamajunayhteys ovat tärkeitä pilotteja, joissa kunnilla on keskeinen rooli, mutta valtion tuleekin olla mukana osarahoittajana, Antti Ahonen jatkaa.
Pohjoismaista ja erityisesti länteen suuntaavaa yhteistyötä syvennetään
Liikenne 12 -suunnitelmassa todetaan, että valtio aikoo syventää pohjoismaista yhteistyötä erityisesti läntisten yhteyksien osalta. Tämä nähdään maakuntahallituksessa tärkeänä, sillä Suomen menestys kasvaa lännessä ja Länsi-Suomen merkitystä pitääkin korostaa muun länteen suuntautuvan kansainvälisen yhteistyön ohella.
Länsi-Suomen väylät, satamat ja muut yhteydet liikenteen solmupisteineen ovat merkittävä osa tätä yhteistyötä ja yhteyksien toimivuutta, sekä huoltovarmuutta.
Valtion läntisiin yhteyksiin ja yhteistyöhön liittyvän tahtotilan pitää näkyä myös Länsi-Suomea koskevissa päätöksissä, investoinneissa ja muissa linjauksissa, sanoo Antti Ahonen.
Suunnitelman mukaan valtio pyrkisi lisäksi yhdenmukaistamaan maanteiden hallinnollisia luokkia koskevat toimintatavat ja periaatteet.
Tässä yhteydessä meillä on erinomaiset mahdollisuudet edistää myös Hämeen liiton pitkään esillä pitämää tavoitetta itä-länsisuuntaisen kantatien 54 nostamisesta valtatieksi, valtatien 10 tavoin, Antti Ahonen toteaa.
Asiasta on tehty useita selvityksiä, joissa yksi toisensa jälkeen on todettu kantatien 54 olevan erittäin tärkeä raskaan liikenteen reitti ja pitkämatkaista liikennettä palveleva yhteys, jota pystytään vaikuttavasti kehittämään. Tien nykyinen luokittelu ei vastaa sen merkitystä liikennejärjestelmässä, ja nykyisen tieluokituksen on todettukin olevan jopa nurinkurinen sen liikenteelliseen rooliin nähden.
Yhteistyön tiivistämistä suunnitellaan myös Suomen sisällä
Suunnitelmassa on linjattu useita toimenpiteitä, joissa valtio, kunnat ja maakuntien liitot tulisivat jatkossa tiivistämään yhteistyötä ja keskinäistä vuoropuhelua. Osittain toimenpiteet liittyvät myös vastuun- ja tehtävänjakoihin.
Hämeen maakuntahallitus kannattaa tiivistä ja riittävää vuoropuhelua niin tiedon jakamisen kuin esimerkiksi alemman tieverkon kehittämisen osalta. Yhteistyön lähtökohtana on oltava päällekkäisyyksien karsiminen ja vuoropuhelun tehostaminen.
Uusia tehtäviä ja kustannuksia kunnille ei saa syntyä. Mikäli kuitenkin päätetään siirtää rahoitus- ja järjestämisvastuuta kunnille, on huolehdittava riittävistä rahoitusvälineistä, sanoo Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teppo Turja.
Lisätiedot:
Antti Ahonen, Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, puh. 044 535 9400
Teppo Turja, Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, puh. 0400 791793
Johannes Koskinen, Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, puh. 050 511 3061
Toni K. Laine, Hämeen maakuntajohtaja, puh. 050 463 7810