Kanta-Häme on Sisä-Suomen maakunta ilman omaa kaupallisen liikenteen lentoasemaa tai merisatamaa. Tästä huolimatta kansainväliset yhteydet ovat alueelle ja sen elinvoimalle erittäin tärkeitä. Kanta-Hämeessä, Länsi- ja Etelä-Suomen rajalla, katseet on käännettävä sekä länteen että etelään.
Hämeen maakuntahallitus antoi lausunnon Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon suunnitelmaan. Lausunnossa korostetaan erityisesti valtatien 3 roolia, jota tulisi nostaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä hetkellä etelä-pohjoissuuntainen valtatie 4, sekä itä-länsisuuntaiset valtatiet 1 ja 7 ovat suurilta osin osa Euroopan laajuista liikenneverkko TEN-T:n ydinverkkoa.
Venäjän hyökkäyssodan myötä itäisten yhteyksien merkitys on selvästi muuttunut ja katseet kääntyneet länttä kohti, jossa myös Suomen menestys kasvaa. Maakuntahallitus pitää perusteltuna, että valtatie 3 statusta nostetaan merkittävästi nykyisestä.
Valtatie 3 on Suomen pääväylä. Sillä on potentiaalia tulevaisuudessa olla osa TEN-T-ydinverkkoa, koska se yhdistyy sekä Helsingin ja Tallinnan suuntaan, että Vaasan ja Uumajan yhteyteen merenkurkun yli, ja edelleen Pohjanmeren satamiin Norjassa, linjaa Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.
Maakuntahallitus kantaa huolta väyläpäätöksiin vaikuttamisesta ja etenkin alemman tason tieverkon kunnosta
Hämeen maakunnassa pidetään välttämättömänä lisätä kuntien ja Hämeen liiton vaikutusmahdollisuuksia väyläverkon ylläpitoon ja kehittämiseen, toteaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.
Yhteydet ja yhteistyötä sekä ELY:n että Väyläviraston kanssa on tiivistettävä uudelle tasolle, jotta alueemme hankkeet todella etenevät tärkeysjärjestyksessä, Johannes Koskinen jatkaa.
Hämeen maakuntahallitusta on jo pitkään huolestuttanut alemman tason tieverkon surkea kunto. Tieverkko on vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi tärkeä väylä myös alkutuotannolle ja metsätaloudelle. Erityistä huomiota Hämeen maakuntahallitus halusi kiinnittää teiden päällysteisiin. Maakuntahallitus suhtautuu hyvin kriittisesti päällysteiden purkamiseen alemman tason tieverkon osalta.
On syytä tehdä huolellinen selvitys päällysteen purkamisen vaikutuksista tienkäyttäjien kannalta sekä ennakoitavista eroista hoitokustannuksissa päällystämättömän ja päällystetyn tien välillä, sanoo Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teppo Turja.
Raideleveyskysymys ei ole ainoastaan Pohjoisen-Suomen asia
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa laatimaan selvityksen ratayhteyden ulottamisesta Haaparannasta Suomen puolelle (Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 6.6.2024). Selvityksessä on tarkoitus arvioida olemassa olevan verkon lisäksi mahdollista tarvetta uusille, eurooppalaisella raideleveydellä rakennettaville ratayhteyksille Suomesta Ruotsiin.
Hämeen maakuntahallitus kannattaa eurooppalaisen raideleveyden selvittämistä Suomessa, mutta korostaa, ettei selvitystyö saa jäädä ainoastaan Pohjois-Suomeen. Eurooppalaista raideleveyttä pitää selvittää koko pääradalle, ja edelleen suunnitelmissa olevan Tallinnan tunnelin kautta Rail Baltican suuntaan.
Eurooppalaisella raideleveydellä tarkoitetaan 1435 mm:n raideleveyttä, joka on käytössä laajasti Euroopassa. Myös Baltian läpi rakennettava Rail Baltica-ratayhteys toteutetaan eurooppalaisella raideleveydellä. Suomessa ja Itä-Euroopassa radat on yleisesti rakennettu leveämmällä raidevälillä.
Tutustu aiheeseen tarkemmin Päärata.fi-sivustolla ja liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.
Lisätiedot:
Antti Ahonen, Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, puh. 044 535 9400
Teppo Turja, Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, puh. 0400 791793
Johannes Koskinen, Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, puh. 050 511 3061