Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi 27.5.2019 kokouksessaan Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040.
Maakuntakaavan tarkoituksena on mahdollistaa maakunnan asukkaille hyvä elinympäristö ja palvelut. Se antaa yrityksille mahdollisuuden toimia ja kehittää omaa toimintaansa. Kaava on osa maakunnan pito- ja vetovoiman sekä kilpailukyvyn lisäämistä.
Hämeen maakuntavaltuuston ja -hallituksen linjausten mukaisesti maakuntakaava 2040 on luonteeltaan mahdollistava ja kasvua tukeva, ja sillä on vahva kytkentä elinkeinoihin. Kaavassa varaudutaan myös kasvuun siten, että Kanta-Hämeessä olisi 20 vuoden kuluttua runsaat 3000 asukasta enemmän kuin nyt.
Maakuntakaava on tärkeä asiakirja, joka linjaa alueemme tulevaisuutta. Hämeen liitossa on tehty hienoa valmistelutyötä laajasti kuntien, asukkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken
kiittää maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen.
Maakuntakaavan 2040 laadinta alkoi vuonna 2015. Työtä on koko ajan tehty avoimesti ja valmisteluun on osallistettu eri toimijoita. Maakunnan kunnat ovat olleet vahvasti mukana laadintaprosessissa, ja valtion viranomaisten, kuten ELY-keskusten ja Väyläviraston kanssa on pidetty tiiviisti yhteyttä. Prosessin eri vaiheissa on kuultu myös maakunnan asukkaita, etujärjestöjä ja eri yhteisöjä.
Maakuntakaavan yksi osa, Tuuloksen Paadenkolun kiertotalousalue, herätti erityistä huomiota. Hämeen liitto sai alueeseen liittyen noin 230 kappaletta muistutuksia kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana. Maakuntavaltuusto kävi keskustelua Paadenkolun alueesta ja yksimielisesti hyväksyi alueen jätettäväksi kaavaan. Maakuntavaltuusto näkee tärkeäksi, että maakuntakaavan tuoma ohjaus on mukana alueen kehittämisessä.
Merkittäviä aluevarauksia ja uusia avauksia
Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka kattaa alueellisesti koko Kanta-Hämeen maakunnan. Se sisältää kaikki maankäytön muodot. Tullessaan voimaan, nyt hyväksytty maakuntakaava korvaa kaikki aiemmat voimassa olevat Kanta-Hämeen maakuntakaavat: vuonna 2006 vahvistettu kokonaismaakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat.
Uusi maakuntakaava sisältää merkittäviä liikenteen aluevarauksia ja myös uusia avauksia:
- Helsinki-Tampere pääradan parantaminen ja lisäraiteet osoitetaan nykyisellä ratakäytävällä, maankäytöllisesti varaudutaan yhteensä neljään raiteeseen.
- Forssan seudun raideyhteydet osoitetaan yhteystarpeena.
- Maankäytöllisesti varaudutaan tulevaisuudessa lisäkaistoihin valtatiellä 3 – kuten osin myös valtatiellä 2.
- Valtatien 10 kehittäminen linjataan kaupunkimaisena taajamaväylänä Hämeenlinnan kantakaupungin alueella.
- Kaava sisältää kaksi valtakunnallisesti merkittävää logistiikka-aluetta: Humppilassa vt 2:n ja Turku-Toijala –radan risteyksen läheisyydessä ja Riihimäen eteläpuolella.
- Kantatie 54 esitetään nostettavaksi valtatieluokkaan.
Maakuntakaavan kartta ja kaavaselostus sisältäen merkinnät ja määräykset sekä muu kaava-aineisto: Kanta-Hämeen maakuntakaava2040
Maakuntakaavan keskeinen sisältö
Kaavaehdotuksen valmistelu on rakentunut seuraaville pääperiaatteille:
Väestösuunnite
Kaavan väestösuunnite ja asuntotarvelaskelma perustuivat kaavan valmistelun alkuvaiheessa maakuntahallituksen 2015 hyväksymään suunnitteeseen. Väestön kehitys on viime vuosina ollut huomattavasti hitaampaa kuin vuonna 2015 arvioitiin. Tästä syystä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati Hämeen liiton tilauksesta vuoden 2018 keväällä taustamuistion väestön kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, ja arvion väestön tulevasta kehityksestä. MDI päätyi arviossaan vuoden 2015 suunnitetta hitaampaan väestökasvuun.
Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa väestösuunnite 2018-2040 tarkistettiin Hämeen liiton omana suunnittelutyönä MDI:n selvityksen sekä lähtötietojen perusteella. Väestösuunnite laadittiin Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseuduille, sekä niiden summana koko Kanta-Hämeen maakunnalle.
Kanta-Hämeen väestötavoite vuonna 2040 on suunnitteen mukaan 176 000 asukasta, mikä tarkoittaa 3 280 asukkaan väestönkasvua vuoden 2017 tilanteesta. Suunnitteen mukaan maakunnan negatiivinen väestökehitys hidastuu lähivuosina ja kääntyy kasvu-uralle 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista arvioitiin tarkistetun väestösuunnitteen vaikutukset maakuntakaavan mitoitukseen ja aluevarauksiin.
Väestösuunnite vaikuttaa erityisesti kaupan mitoitukseen ja asuntotarvelaskelmaan. Taajamatoimintojen alueet eivät perustu suoraan väestömitoitukseen. Ne ovat kuntien kanssa yhdessä määritelty siten, että alueet mahdollistavat positiivisen väestö- ja palvelurakenteen kehityksen, turvaavat taajamien yhdyskuntarakenteen kestävän kehittymisen, ja että alueet tarjoavat monimuotoisia, myös vaihtoehtoisia asuinpaikkoja. Työpaikka-alueiden sijoitussuunnittelu perustuu ensisijaisesti hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen, sijaintiin alue- ja yhdyskuntarakenteessa sekä alueiden soveltuvuuteen työpaikkatoimintoihin.
Taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueet (A, AA, Ar, C): Alueet on ajantasaistettu yhteistyössä kuntien kanssa.
Kaupan alueet
Aluevaraukset perustuvat kaavan taustaksi valmisteltuun kaupan palveluverkkoselvitykseen ja sen täydennyksiin. Ne on laadittu yhteistyössä kuntien kanssa. Varauksilla mahdollistetaan kaupallisten palvelujen sijoittuminen kestävästi ja kaupan toimintaedellytykset turvaavasti.
Työpaikka- ja elinkeinotoimintojen alueet
Maakuntakaavaehdotus sisältää seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät työpaikka-, teollisuus- ja elinkeinotoimintojen alueet. Alueet ovat pääosin olemassa olevia alueita, joiden kehittymisen tarvitsemat laajentumiset on otettu huomioon.
Kasvu- ja kehityskäytävät, Suomen kasvukäytävä ja Helsinki-Forssa-Pori –kehitys- ja kuljetuskäytävä ovat vahvasti mukana, ne on otettu huomioon kaavan maankäyttöratkaisuissa ja kehittämisen linjauksissa.
Suojelualueet
Luonnonsuojelualueet SL: Maakuntakaava sisältää valtakunnallisen ja maakunnallisen luonnon- ja maisemansuojelun aluesuunnitelman. Tämä suojelualueiden verkko käsittää valtakunnalliset suojeluohjelmat sekä niiden kanssa päällekkäin sijoittuvan Natura-2000 -ohjelman alueet. Maakunnallisesti verkko on myös varsin kattava ja se täydentää luonnon monimuotoisuuden, sekä luonnontyyppien ja eliölajien suojelun tarpeita paitsi alueellisesta myös kansainvälisestä näkökulmasta. Näiltä osin aluevaraukset perustuvat Hämeen liiton, kuntien, Hämeen ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen inventointeihin ja selvityksiin, sekä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien yhteydessä tehtyihin luontoinventointeihin.
Maakuntakaavassa ne alueet, jotka on suojeltu, tai tullaan suojelemaan luonnonsuojelulain perusteella, merkitään SL-merkinnällä. Tällaisia alueita ovat jo olemassa olevat toteutetut suojelualueet, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet, ELYn päätöksellä suojeltavat alueet (myös yksityiset suojelualueet) sekä Metsähallituksen luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet. Merkinnöissä on otettu huomioon maakuntakaavan rooli ja asema kaavahierarkiassa. Pääkartalla osoitetaan pinta-alaltaan vähintään 4 ha:n SL-alueet.
Luonnonsuojelualue / maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja: SL/MY: SL/MY-merkinnällä on merkitty soidensuojelun täydennysohjelman yhteydessä arvioidut valtakunnallisesti arvokkaat suot, jotka olisivat tulleet valituiksi ohjelmaan, mikäli se olisi toteutunut. SL/MY-merkinnällä osoitetaan myös eräitä nykyisessä maakuntakaavassa olevia toteutumattomia SL-alueita. Ne ovat suo- ja kosteikkoalueita, jotka ovat luonteeltaan vertailukelpoisia valtakunnallisen soiden suojelun täydennysesityksen kohteiden kanssa.
SL/MY-merkintä on määräaikainen: SL-varaus muuttuu MY-varaukseksi viiden vuoden kuluttua maakuntakaavan hyväksymispäätöksen lainvoiman saamisesta, ellei aluetta ole toteutettu tai asiasta muutoin sovittu siihen mennessä.
Kaavan saadessa aikanaan lainvoiman SL/MY-kaavamääräykseen, kaavakarttaan ja kaavaselostukseen lisätään päivämäärä, jolloin määräyksen mukainen 5 vuotta tulee täyteen ja SL-osa merkinnästä poistuu.
Tuulivoima- ja turvetuotannon alueet
Aluevaraukset perustuvat voimassa oleviin vaihemaakuntakaavoihin. Uusia tuulivoima- tai turvetuotantoalueita maakuntakaava ei sisällä.
Pohjavesialueet
Pohjavesialueet on tarkistettu viimeisimmän ympäristöhallinnon tiedon mukaisiksi.
Kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet
Maakuntakaava sisältää:
- Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (RKY, valtioneuvosto 2009).
- Maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (Rakennettu Häme 2003).
- Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksen 1995 mukaisesti.
- Maakunnallisesti merkittävinä maisema-alueina kaavassa osoitetaan Kanta-Hämeen maisema-alueiden päivitysinventoinnin (2016) mukaiset alueet ja valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin (YM 2016) mukaiset alueet, joista ei vielä ole valtioneuvoston.
Maa-ainesten otto
Maa-aineiston otto perustuu pääosin voimassa oleviin maakunta- ja vaihemaakuntakaavoihin ja Poski-selvitykseen (Pohjaveden suojelun ja maa-ainesoton yhteensovittaminen). Kaavaehdotuksesta poistetaan eräitä ottotoiminnan loppuvaiheessa olevia alueita ja kohteita, jotka ovat ristiriidassa perustettujen luonnonsuojelualueiden kanssa. Uudet kohteet ovat luvitettuja.
Maaseudun kylät
Kylämäisen asutuksen alueet ja kyläkeskukset on käyty lävitse yhdessä Hämeen Kylät ry:n kanssa ja tarkistettu merkinnät sen perusteella.
Kiinteät muinaisjäännökset on ajantasaistettu Museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella. Pääkartalla osoitetaan pinta-alaltaan vähintään 4 ha:n alueet.
Liikenteen alueet
- Vt 2 osoitetaan merkittävästi parannettavana tienä, maankäytöllisesti varaudutaan Forssan-Humppilan seudulla 2-ajorataisuuteen.
- Valtatiellä 3 varaudutaan maankäytössä lisäkaistoihin 3+3, osoitetaan uusi Moreeni-Rastikangas eritasoliittymä.
- Vt 10 osoitetaan HML:n kantakaupungin alueella kaupunkimaisena taajamaväylänä, merkittävästi parannettavana tienä Ypäjä-Jokioinen-Forssa-Tammela -osuudella ja edelleen ja HML:n Siiri – vt12/Tuulos, Forssan autokeitaan alueelle osoitetaan kohdemerkintä ”Liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealue”. Riihimäellä logistiikka-alueella radan ja uuden itäisen kehätien risteyskohta on myös osoitettu liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealueena.
- Kt 54 osoitetaan merkittävästi parannettavana osuudella Loppi-Riihimäki-Oitti. Lisäksi kt 54:n toiminnallinen luokka esitetään nostettavaksi valtatieksi.
- Riihimäen läntisen kehätien yhteystarvemerkintää ei osoiteta karttamerkintänä. Sen sijaan kaupunkiseutua koskevassa suunnittelu- ja kehittämissuosituksessa todetaan seuraavaa: ”Riihimäen ja Lopen kuntien rajavyöhykkeelle laadittavassa yleiskaavatasoisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa tulee selvittää ns. Riihimäen läntisen kehätien tarve, sijoittuminen, liittyminen tulevaisuuden maankäyttöön sekä vaikutukset siten, että tieyhteyden toteuttamiseen voidaan tarvittaessa maankäytöllisesti varautua.”
- Arolammin orsi sekä Riihimäen itäinen kehätie sisältyvät ohjeellisina tieyhteyksinä, niihin liittyy lisäksi suunnittelumääräys, jolla ne kytketään alueen maankäytön kehittämiseen.
Raideliikenne
Forssan seudun raideyhteydet osoitetaan yhteystarpeena, ei aluevarauksena. Kaavaehdotus sisältää myös Riihimäen kautta kulkevan vaihtoehdon.
- Osoitetaan kaksi valtakunnallista logistiikka-aluetta: Humppilan logistiikan alue vt 2:n ja Turku-Toijala radan läheisyydessä sekä Riihimäen aseman eteläpuolinen logistiikan alue.
- Harvialan ja Monnin taajama-asemat sisältyvät kaavaan.
- Pääradan parantaminen osoitetaan maakuntakaavassa nykyiselle ratakäytävälle ja maankäytöllisesti varaudutaan yhteensä neljään raiteeseen.