FI

Julkaistu

MORE-hanke, päärata ja poikittaisliikenteen väylät nousivat tärkeinä kehittämiskohteina maakuntahallituksen lausunnossa Väylävirastolle

Hämeen maakuntahallitus antoi Väylävirastolle lausunnon vuosittain päivitettävästä väyläverkon investointiohjelmasta. Kanta-Hämeessä tärkeimpinä kehittämiskohteina nousevat edelleen Moreeni-Rastikangas-eritasoliittymä ja Industrial Park More-palvelualue sekä pääradan saavutettavuus. Maakuntahallitus korosti myös poikittaisliikenteen merkitystä ja Länsi-Suomen roolin vahvistamista koko Suomen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Investointiohjelmassa ei ole esitetty toteutusvalmista Moreeni-Rastikangas-eritasoliittymää valtatielle 3. Hankkeesta on tehty vaikutusten arviointi, mutta perusteita sen poisjättämiselle ohjelmasta ei ole esitetty. Tästä maakuntahallitus antaakin Väylävirastolle moitteita.

Moreenin eritasoliittymä ei ole vain Kanta-Hämeen keskeisin tie- ja logistiikkahanke, vaan se palvelee valtakunnallisesti ja kansainvälisesti yrityksiä, logistiikkaa ja raskasta liikennettä,

sanoo Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Hämeenlinnan ja Janakkalan välisellä MORE-alueella toimii yli 90 yritystä, muun muassa Fiskars Group, Tammer Brands ja Lidl:n jakelukeskus. Raskaan liikenteen ajoneuvoja alueelle kulkee vuorokaudessa 800 ja vuodessa yli 170 000. Vuoteen 2030 mennessä työpaikkoja tulee olemaan 3000. Kansallinen ja kansainvälinen elinkeinoelämän kiinnostus aluetta kohtaan on suuri. Tähän mennessä yksityisen sektorin panostukset alueelle ovat yli 200 miljoonaa euroa.

Eritasoliittymä parantaisi alueen saavutettavuutta merkittävästi ja tukisi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. MORE-hanke on nostettu kärkitoimenpiteeksi myös valtion ja maakuntien yhdessä laatimassa Länsi-Suomen liikennestrategiassa.

Digitalisaation keinoin palvelualue toimii myös pääkaupunkiseudun liikenteellisen paineen purkajana. Esimerkiksi tavaraliikenne voidaan synkronoida Vuosaaren sataman aikatauluihin, jolloin pysäköintitarve kehä 3:n sisäpuolella vähenee merkittävästi.

Perusteluja hankkeen toteuttamiselle on riittävästi ja olemmekin sitä säännöllisesti pitäneet esillä niin Väyläviraston suuntaan kuin maan hallituksellekin. Tämä hanke on saatava investointiohjelma prioriteettiluokkaan 1 ja pikaiseen toteutukseen,

Johannes Koskinen jatkaa.

Matkaketjujen tärkeitä solmukohtia pitää kehittää osana muita raidehankkeita

Pääradan huomioiminen investointiohjelmassa saa maakuntahallitukselta kiitosta. Radan kehittämisen kannalta välttämättömät Pasila-Riihimäki 3.vaihe ja Helsinki-Tampere-peruskorjaus on nostettu mukaan ohjelmaan. Parannukset näillä rataosuuksilla hyödyttävät koko Suomen raideliikennettä.

Investointiohjelman hankkeet vähentävät junaliikenteen häiriöherkkyyttä ja parantavat täsmällisyyttä ongelmallisilla rataosuuksilla. Myös henkilöliikenteen junatarjontaan tulee lisää mahdollisuuksia,

sanoo Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

Kanta-Hämeen Kestävät matkaketjut-selvityksessä osoitetaan keskeisimmät matkaketjut ja niiden tärkeimmät solmukohdat. Rautatieasemista tällaisiksi solmuiksi on tunnistettu Humppilan, Hämeenlinnan, Turengin ja Ryttylän asemat.

On äärimmäisen tärkeää, että Väylä radanpidon viranomaisena edistää ja kehittää näitä solmukohtia yhteistyössä maakunnan ja kuntien kanssa osana pääradan hankkeita ja muita investointeja. Siten varmistetaan solmukohtien infran laatu ja esteettömyys,

Antti Ahonen jatkaa.

Läntisen Suomen väylillä on suuri valtakunnallinen merkitys

Lounais-Hämeen saavuttavuuden kannalta keskeinen valtatie 2 ja siihen liittyvä Humppilan kohdan parantaminen on huomioitu investointiohjelmassa prioriteettina 2. Maakuntahallitus kuitenkin huomauttaa, että hanke on siirrettävä prioriteettiin 1, sillä se on aiemminkin ollut osa 1A-hankkeita.

Hanke parantaa valtatien liikenteen sujuvuutta, kuljetusten toimivuutta ja liikenneturvallisuutta ja siksi sitä pitää edistää kiireellisesti.

Humppilan sijainti kahden valtatien risteyksessä luo lisäksi erinomaiset edellytykset raskaan liikenteen taukopaikkapalveluiden kehittämiselle alueella,

toteaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teppo Turja.

Maakuntahallitus korostaa myös Länsi-Suomen roolia muuttuneessa geopoliittisessa toimintaympäristössä. Venäjä-pakotteilla on ollut suoria vaikutuksia Venäjän suuntaiseen liikenteeseen ja sen loppumiseen. Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut alue, jonka satamien rooli ja saavutettavuus ovat nousseet entistäkin kriittisemmiksi.

Myös sisämaasta rannikolle suuntautuvien poikittaisyhteyksien merkitys on kasvanut ja Kanta-Häme on tärkeä satamiin suuntautuvan liikenteen läpikulkumaakunta,

Teppo Turja jatkaa.

Itä-länsisuuntaiset yhteydet Turku-Forssa-Lahti-välillä valtateiden 10 ja 12 sekä kantatien 54 kautta ovat Kanta-Hämeen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden kannalta myös keskeisiä ja niiden kehittäminen on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kärkitoimenpiteenä. Teiden kehittämissuunnitelmien keskeiset ensimmäisen vaiheen toimenpiteet pitääkin saada näkyviksi ja ajoittaa osaksi investointiohjelmaa.

Lue myös: Hämeen maakuntahallitus vaatii MOREn eritasoliittymän Väyläviraston investointiohjelmaan – Pääradan ja vt2 huomioiminen saa kiitokset 

Katso maakuntahallituksen kokousasiakirjat tästä linkistä.

Lisätietoa:

Antti Ahonen, maakuntahallituksen puheenjohtaja, puh. 044 535 9400
Teppo Turja, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, puh. 0400 791793
Johannes Koskinen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, puh. 050 511 3061