Moreenin eritasoliittymä valmistui etuajassa: yli 30 vuoden työ tuotti tulosta

Moreenin eritasoliittymä avattiin liikenteelle 24.9.2026, kaksi kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Uusi yhteys valtatielle 3 parantaa Hämeenlinnan Moreenin ja Janakkalan Rastikankaan yritysalueiden saavutettavuutta ja vahvistaa koko Kanta-Hämeen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Samalla valmistunut hanke on merkittävä maakunnallinen edunvalvonnan onnistuminen ja osoitus siitä, mitä pitkäjänteisellä suunnittelulla ja eri organisaatioiden kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa.

Yritysalueen kehittäminen käynnistyi jo 1980-luvulla

Nykyisen Moreenin yritysalueen kehittäminen alkoi Hämeenlinnan Painokankaalla 1980- ja 1990 lukujen taitteessa.

Hämeen liiton edeltäjä, silloinen Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, esitti alueelle teollisuus- ja työpaikka-alueita 3. seutukaavassa. Hämeenlinnan kaupunki ryhtyi kaavoittamaan aluetta ja yritysalueen kaava sai lainvoiman vuonna 1992. Samana vuonna valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välinen moottoritie. Uuden moottoritien ja valtatien 10 tarjoamat liikenneyhteydet loivat perustan alueen elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Ennen yritysalueen suunnittelua Painokankaalle oli osoitettu lähinnä lentokenttävaraus, jonka sijaintia tarkennettiin 3. seutukaavassa teollisuus- ja työpaikka-alueiden suunnittelun yhteydessä.

Ajatus uudesta eritasoliittymästä valtatielle 3 kirjattiin ensimmäisen kerran vuoden 1995 seutukaavaan. Tuolloin liittymä oli osa huomattavasti laajempaa liikenneverkon kehittämissuunnitelmaa, jossa valtatie 10 olisi oikaistu Rengosta Painokankaan ja Harvialan kautta Lammille. Uuden tielinjauksen arvioitiin olevan edullisempi vaihtoehto kuin olemassa olevan valtatien mittava parantaminen. Samaan aikaan 1990-luvun puolivälissä oli alkanut Janakkalan Rastikankaan alueen kaavoitus.

Liittymävaraus säilyi myöhemmissä seutu- ja maakuntakaavoissa, vaikka ympäröivät suunnitelmat muuttuivat. Vuoden 2006 maakuntakaavassa valtatien 10 linjaus oli supistunut Moreenista Harvialan kautta Velssiin ulottuvaksi Hämeenlinnan kehätieksi, niin sanotuksi Harvialan orreksi. Painokankaan alkuperäinen lentokenttävaraus poistettiin vuoden 2012 ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa.

MORE-alueen kartta. Kuva: Janakkalan kunta (2023)

Yritysalueiden kasvu vahvisti uuden liittymän tarvetta

Samalla kun liikenneverkon suunnitelmat kehittyivät, Moreenin ja Janakkalan Rastikankaan yritysalueet alkoivat kasvaa merkittäviksi teollisuuden ja logistiikan keskittymiksi.

Moreenin ensimmäinen suuri logistiikka-alan yritys oli vuonna 1998 alueelle sijoittunut Herlitz. Hämeenlinnan kaupunki jatkoi yritysalueen kehittämistä ja teki 2000-luvun alkupuolella kaavamuutoksen, jolla alueen käyttö yritys- ja logistiikkatoimintaan vakiinnutettiin. Vuonna 2005 alueen pohjoisosassa toimi jo useita logistiikka-, kuljetus-, metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiä.

Vuoteen 2010 mennessä Moreenissa toimi useita kymmeniä yrityksiä. Yle kuvaili tuolloin aluetta Hämeenlinnan toiveiden täyttäjäksi. Kehitys oli kuitenkin saanut osittain toisenlaisen suunnan kuin 1990-luvulla ennakoitiin. Toimistoalueen ja lentokentän sijaan Moreenista oli kasvanut vahva logistiikan ja teollisuuden keskittymä.

Myös Janakkalan Rastikankaan kehitys eteni vauhdilla kun Lidl sijoitti alueelle 2000-luvun alussa koko Etelä-Suomea palvelevan jakelukeskuksensa, jota laajennettiin useaan otteeseen. Vuonna 2011 käynnistynyt neljäs laajennus edellytti Janakkalan kunnan siihenastisesti historian suurinta yritystonttikauppaa. Kansainvälisten yritysten investoinnit lisäsivät Rastikankaan kiinnostavuutta ja houkuttelivat alueelle myös muuta yritystoimintaa.

Yritysalueiden kasvu muutti vähitellen myös eritasoliittymän perusteluja. Alun perin osana laajempaa tieverkkosuunnitelmaa esitetystä liittymästä oli tullut yhä tärkeämpi edellytys alueen yritystoiminnan ja liikenteen kehittämiselle.

Pitkäjänteinen maakunnallinen suunnittelu vei hanketta eteenpäin

Moreenin eritasoliittymän toteuttaminen edellytti vuosien ajan maakunnallista suunnittelua, selvityksiä ja kuntien välistä yhteistyötä.

Vuoden 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Harvialan orsi säilyi tavoitteellisena yhteytenä, vaikka sen liikenteellistä merkitystä pidettiin vähäisenä. Sen sijaan suunnitelmassa tunnistettiin Moreenin eritasoliittymän keskeinen merkitys yritysalueen kehittämiselle.

Vuosikymmenen edetessä Harvialan orren toteuttamiskelpoisuus heikkeni erilaisten selvitysten ja maankäytön kehittämistarpeiden myötä. Moreenin eritasoliittymän tarve sen sijaan vahvistui.

Seuraava askel otettiin helmikuussa 2017, kun Trafix Oy:n laatima maanteiden 130 ja 292 liikenneselvitys valmistui. Selvityksen toimeksiantajina toimivat Uudenmaan ELY-keskus, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta ja Hämeen liitto. Siinä määriteltiin eritasoliittymän sijainti valtatiellä 3, liittymätyyppi sekä yhteys maantielle 130. Selvitys loi teknisen perustan nykyiselle hankkeelle.

Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkalan kunnan yhteistyö yritysalueiden kehittämisessä syveni samaan aikaan. Vuonna 2020 Moreeni ja Rastikangas yhdistettiin Industrial Park MORE -nimen alle.

Vuonna 2021 lainvoiman saaneessa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2040 Harvialan orresta luovuttiin lopullisesti. Moreenin eritasoliittymä sen sijaan säilyi maakuntakaavassa alueen kehittämisen kannalta keskeisenä liikenneyhteytenä.

2020-luvulla liittymän suunnittelu eteni määrätietoisesti. Valtatien 3 aluevaraussuunnitelma valmistui vuonna 2020 ja sitä seurannut eritasoliittymän tiesuunnitelma sai lainvoiman 28.9.2023. Hämeen liiton asiantuntijat osallistuivat suunnitteluun hankeryhmän jäseninä.

Taipaleentien, Graniittikadun ja Moreenikadun kiertoliittymä. Kuva: Väylävirasto.

Hämeen liiton pitkäjänteinen edunvalvonta piti hankkeen tavoitteissa

Vaikka liittymän tarve oli tunnistettu jo vuosikymmeniä aiemmin, sen toteutuminen ei ollut itsestään selvää. Suunnitelmien etenemisen rinnalla suurimmaksi haasteeksi muodostui rahoituksen varmistaminen.

Moreenin eritasoliittymä oli yli kymmenen vuoden ajan yksi Hämeen liiton liikenteen edunvalvonnan toistuvista tavoitteista. Liittymän toteuttamistarvetta nostettiin johdonmukaisesti esiin valtion liikennejärjestelmän suunnittelua ja investointiohjelmia koskevissa lausunnoissa sekä maakunnallisessa liikenteen edunvalvonnassa.

Hyviä uutisia saatiin viimein toukokuussa 2024, kun valtio sitoutui hankkeen kustannuksiin osaltaan. Lokakuussa 2024 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti omasta rahoitusosuudestaan. Lopulta eritasoliittymä avattiin liikenteelle 24.9.2026 kaksi kuukautta suunniteltua aikataulua aikaisemmin ja kustannukset jäivät noin 13,2 miljoonaan euroon, alittaen budjetin.

Nykyisin Industrial Park MORE on noin 1 100 hehtaarin yritysalue, jolla toimii yli sata yritystä ja noin 1 500 työntekijää. Alueen kehittäminen jatkuu ja uusi eritasoliittymä luo sille entistä vahvemmat edellytykset.

Moreenin eritasoliittymän historia kertoo myös maakunnallisen edunvalvonnan luonteesta. Merkittävät investoinnit eivät synny yksittäisillä päätöksillä, vaan niiden toteuttaminen voi edellyttää vuosikymmenten ajan jatkuvaa suunnittelua, muuttuvien tarpeiden tunnistamista ja yhteisten tavoitteiden määrätietoista edistämistä.

Hämeenlinnan kaupunki ja Janakkalan kunta ovat olleet hankkeen keskeisiä edistäjiä yritysalueen alkuvaiheen kaavoituksesta alkaen. Laajalla rintamalla tehty yhteistyö on rakentanut pohjaa kuntarajat ylittävän yritysalueen kehittämiselle.

Hämeen liitto on puolestaan edistänyt hankkeen toteutumisedellytyksiä maakuntakaavoituksen, liikennejärjestelmäsuunnittelun ja pitkäjänteisen edunvalvonnan keinoin. Valtion viranomaisten, kuntien, maakunnan liiton ja muiden alueellisten toimijoiden yhteistyö on mahdollistanut sen, että vuosikymmenten takainen tavoite on lopulta toteutunut.

Moreenin eritasoliittymä osoittaa, miten tärkeää maakunnallisessa edunvalvonnassa on kyky katsoa yksittäisiä suunnittelu- ja rahoituskausia pidemmälle. Hankkeen tavoitteita on pystyttävä perustelemaan uudelleen toimintaympäristön muuttuessa ja niiden edistämiseen tarvitaan eri organisaatioiden yhteistä tahtoa.

Vuonna 1995 seutukaavaan kirjattu tavoite on nyt toteutunut. Kolmen vuosikymmenen aikana suunnitelmat ovat muuttuneet, yritysalueet kasvaneet ja liikenteen tarpeet kehittyneet, mutta tarve paremmalle yhteydelle on säilynyt.

Moreenin eritasoliittymä on konkreettinen osoitus siitä, että pitkäjänteinen edunvalvonta ja kuntarajat ylittävä yhteistyö tuottavat tuloksia.