Päärata on ollut pitkään yksi Kanta-Hämeen edunvalvonnan ykköskohteita, eikä suotta. Helsinki-Tampere-väli on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä henkilö- ja tavaraliikenteen osuuksia. Sillä on siis kiistattomasti keskeinen merkitys koko Suomen raideliikenteen toimivuuden kannalta. Samalla Helsinki-Tampere-väli on todettu yhteydeksi, jolla on tällä hetkellä suurimpia välityskykyongelmia. Radalle kohdistuu myös liikenteen kasvupaineita.
Toimeen on tartuttu, sillä pääradalla Helsingin ja Tampereen välillä on käynnissä useita parantamishankkeita. Näistä mainittakoon erityisesti Helsinki-Riihimäki-välin kehittäminen, jota on rahoitettu 2. vaiheeseen saakka. Helsinki-Riihimäki 3. vaiheen valmistumisen jälkeen Helsingistä Riihimäelle kulkisi yhteensä neljä raideparia nykyisen kahden sijaan. Lisäksi Hyvinkää-Riihimäki-välille valmistuu uusi läntinen raide ja uusi tavaraliikenneraide. Raideparien lisäys mahdollistaa junaliikennemäärän kasvattamisen, ja hanke myös vähentää raideliikenteen häiriöherkkyyttä.
Parhaillaan tehdään myös Helsinki-Tampere-välin peruskorjausta, joka on tunnistettu yhdeksi maamme keskeisimmistä pääväylien peruskorjaustarpeista. Peruskorjaushanke on nimensä mukaisesti nykyisen radan kunnon parantamista, eikä sillä saada lisäkapasiteettia.
Valtion budjetissa Helsinki-Tampere-yhteysvälin peruskorjaukseen aiemmin varattu 8 miljoonaa euroa on pääosin käytetty. Rahoituksella on toteutettu vaihde-, sähkö- ja siltakohteita. Pääradan perusparannuksen koko hankkeen kustannusarvio on noin miljardin euron luokkaa, joten tarve lisärahoitukselle ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Perusparannuksen toteutus osissa on muutenkin kaikin puolin tarkoituksenmukaista.
Molemmat hankkeet ovat osa Väyläviraston investointiohjelmaa, mikä kertoo siitä, että Väylävirastossa nämä nähdään tärkeimmiksi väylähankkeiksi.
Tutkimista kapasiteetin lisäämiseksi nykyisen radan yhteyteen jatketaan
Pääministeri Orpon hallitusohjelma hautasi Suomirata-hankeyhtiön valmistelun, jossa Helsingin ja Tampereen välille suunniteltiin täysin uutta metsäradaksikin kutsuttua raideyhteyttä.
Metsärata oli siinäkin mielessä vahingollinen hanke, että pääradan kehittäminen oli vuosikausia täysin pysähdyksissä. Nyt näiden kuluneiden vuosien suunnittelu- ja rakennusvelkaa päästään vihdoin purkamaan. Pääradan hankkeet ovat sittemmin yksi toisensa jälkeen nytkähtäneet eteenpäin, mikä kielii siitä, että hallitus on selvästi tunnistanut pääradan merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle, sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine.
Metsäradan kuoppaamisen jälkeen valtio on kohdentanut määrärahoja Riihimäki-Tampere-välin suunnitteluun yhteensä 22 miljoonaa euroa. Suunnittelu on käynnistetty Väylävirastossa selvitystyöllä, jossa tarkastellaan vielä kehittämistarpeita nykyisessä maastokäytävässä, erityisesti lisäraidetta ja sen vaiheistusta, sekä kehittämisen kustannuksia ja vaikutuksia. Tämä antaa lähtökohtia varsinaiseen suunnitteluun etenemiselle.
Nykyisen kaksiraiteisen pääradan lisäraiteisiin on jo varauduttu myös maankäytön suunnittelussa. Kanta-Hämeen maakuntakaava mahdollistaa lisäraiteiden toteuttamisen pääradalle. Tavoitteena on, että Helsingin ja Tampereen välillä olisi tulevaisuudessa yhteensä neljä raideparia, sanoo Hämeen liiton liikenneasiantuntija Juuso Helander.
Lisäkapasiteettia tarvitaan niin henkilö- kuin tavarajunaliikenteenkin jo olemassa oleviin ja tuleviin kasvutarpeisiin.
Esimerkiksi terästeollisuudessa rautatiekuljetusten määrän arvioidaan kasvavan osana hiilineutraalin teräksen tuotantoa ja sen toimitusketjuja. Kasvu tulisi kohdistumaan Raahe-Hämeenlinna-Riihimäki-Hangon satama-rataosuudelle, Juuso Helander jatkaa.
Kanta-Hämeessä on tarve kahdelle uudelle kohtauspaikalle
Osana Riihimäki-Tampere-yhteysvälin kehittämistä pääradalle tarvitaan ensi vaiheessa uusia junaliikenteen kohtauspaikkoja. Kohtauspaikat parantavat rataosan mahdollisista häiriötilanteista palautumista ja helpottavat erityisesti tavaraliikenteen sovittamista henkilöliikenteen junien aikatauluihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hitaammin kulkeville junille saadaan paikkoja, joille se voi pysähtyä odottamaan siksi aikaa, kun linjaraidetta tuleva nopeampi juna ohittaa sen, sanoo Hämeen liiton yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi.
Kohtauspaikoiksi rakennettavat lisäraiteet ovat samalla osa koko Helsinki-Tampere-yhteysvälin lisäraidekapasiteetin toteutusta, Jouko Ylipaavalniemi jatkaa.
Kohtauspaikat tarvitaan yhteysvälille jo ennen peruskorjaushankkeen laajempaa toteutusta. Tällöin junaliikenne saadaan sujumaan mahdollisimman hyvin myös työnaikaisessa tilanteessa. Väylävirastossa kohtauspaikkojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä.
Rahoituksen saaminen kohtauspaikkojen toteuttamiseen heti suunnittelutyön valmistuttua on yksi seuraavista isoista edessä olevista haasteista. Kohtauspaikoista kolme sijoittuu Kanta-Hämeeseen kahteen eri sijaintiin.
Hämeeseen kohtauspaikat tarvitaan etelänsuuntaiselle liikenteelle Turenkiin tai Leppäkoskelle sekä Leteensuolle pohjoisen- ja etelänsuuntaiselle liikenteelle, Juuso Helander sanoo.
Janakkalan kohtauspaikkaa kaavailtiin aiemmin Turenkiin, mutta suunnitelmien edetessä pohjaolosuhteet todettiin Turengin kohdalla haastaviksi, ja siellä on myös enemmän luontoarvoja. Siksi suunnittelualuetta on laajennettu Leppäkosken suuntaan. Tavoite on löytää vertailussa toteuttamiskelpoisin paikka kohtauspaikalle, Juuso Helander jatkaa.
Tarkastelussa oleva Leppäkosken kohtauspaikka sijaitsee Turengin ja Leppäkosken liikennepaikkojen välissä. Leteensuo puolestaan on tunnistettu optimaaliseksi sijainniksi uudelle kohtauspaikalle. Sinne on tarkoitus suunnitella kohtaamisraiteet sekä etelän, että pohjoisen suuntaiselle liikenteelle.
Näiden lisäksi Pirkanmaan puolelle suunnitellaan molemmin suuntaista kohtauspaikkaa Kuurilaan. Etelän suunnan kohtauspaikan suunnittelua Lempäälässä ei ole vielä käynnistetty.
Nykyisin Riihimäen ja Tampereen välillä on kaksi raidetta ja molempiin suuntiin toimivat kohtauspaikat ovat vain Hämeenlinnassa ja Toijalassa. Pohjoisen suuntaan kohtauspaikat ovat tällä hetkellä lisäksi Lempäälässä, Parolassa ja Turengissa.
Euroopan komissio myönsi heinäkuussa 2024 Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen kautta Riihimäki-Tampere-radan suunnitteluun rahoitusta 1,75 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdistuu nimenomaan kohtauspaikkoihin, sillä hankkeessa laaditaan rata- ja rakentamissuunnitelmat yhteensä neljään kohtauspaikkaan. Hankkeen koko toteutuksen kustannusarvio tarkentuu kohtauspaikkojen suunnittelun edetessä.
Hämeen liitto on tyytyväinen siihen, että Suomi on hakenut pääradan eteläisen rataosuuden parantamiseen EU-rahoitusta, onhan päärata osa eurooppalaista tärkeimmän kategorian liikenneverkkoa, TEN-T-ydinverkkokäytävää.
Lisätietoja Hämeen liitosta:
Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja, p. +358 50 327 2837
Juuso Helander, liikenneasiantuntija, p. +358 46 922 6643