Hämeen liiton teettämän selvityksen mukaan noin 10 % Kanta-Hämeen sähkönkulutuksesta voitaisiin kattaa rakennettuun ympäristöön sijoitetuilla aurinkovoimaloilla.
Aurinko on uusiutuva energianlähde, jota riittää hyödynnettäväksi vielä noin 6,5 miljardiksi vuodeksi. Aurinkoenergia on myös yksi kestävimmistä energiamuodoista, koska sitä ei voi ylikuluttaa.
Auringosta saatava energia riittäisi kattamaan jopa koko globaalin energiankulutuksen, mutta tarvitsemme monipuolisia tapoja hyödyntääksemme sen koko potentiaalin.
Rakennetussa ympäristössä on potentiaalia aurinkovoimaloiden sijoituspaikoiksi
Rakennettuun ympäristöön painottuvan aurinkoenergian tuotanto säästää painetta sijoittaa aurinkopaneelikenttiä luonnonympäristöön, sillä ne eivät uhkaa luonnon ydinalueita, ekologista verkostoa, eivätkä luonnon monimuotoisuutta. Samalla kuitenkin voidaan turvata hiilinielujen säilyminen ja kehittyminen maakunnassa. Kiinteistökohtainen aurinkovoimala ei myöskään vaadi pitkiä suurjännitelinjoja.
Huhtikuussa 2025 valmistuneessa selvityksessä laskettiin pientaloihin, suuriin rakennuksiin sekä infraan ja energiayhteisöihin sijoitettavien paneelien tuotantopotentiaalia Kanta-Hämeessä. Potentiaali laskettiin kuntakohtaisesti seuraavilla periaatteilla ja lopuksi tulokset skaalattiin maakuntatasoiseksi:
- Pientalot: Pientalojen osalta tuotetaan yleispiirteinen analyysi, jossa tehdään oletuksia esimerkiksi rakennuksen kokonaisalaan, kattopinta-alaan sekä lämmitystapaan perustuen. Sähkönsiirtoon liittyvien rajoitusten ja kustannusten takia pientalojen aurinkovoiman tuotantopotentiaali on suoraan kytköksissä näiden kulutustarpeisiin.
- Suuremmat rakennukset: Analyysi tehdään osittain yksityiskohtaisemmin seulomalla suuremmat rakennuskokonaisuudet Rakennus- ja huoneistorekisteristä ja arvioimalla näiden tuotantopotentiaalia sekä sähkönkulutusta erikseen, sekä osana laajempaa kokonaisuutta.
- Energiayhteisöt ja infra: Koska rakennetun ympäristön hyödyntämistä aurinkovoimatuotannossa rajoittaa etenkin sähkön siirtoon liittyvät tekijät, on kolmannessa analyysissa pyritty ensin tunnistamaan potentiaaliset suuret sähkönkulutuskohteet tai -klusterit ja tämän jälkeen potentiaaliset tuotantopaikat niiden läheltä.
Selvityksen tulosten perusteella rakennettuun ympäristöön sijoitetuilla aurinkosähköjärjestelmillä voidaan taloudellisesti kannattavasti korvata noin 9–13 prosenttia alueen kuntien sähkönkulutuksesta. Teknisesti voisi olla mahdollista tuottaa tätä enemmän sähköä, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä realistista, ellei sähköä pystytä helposti siirtämään kulutuksen luokse.
Euroopan unionin aurinkoenergiastrategia ohjaa voimaloiden määrää
EU:n aurinkoenergiastrategian ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) myötä katolle asennettavien voimaloiden määrä tulee lisääntymään huomattavasti tulevina vuosina. Direktiivin toimeenpanoon liittyvien säädösten valmistelu on Suomessa vielä kesken, joten säädökset eivät ole vielä lopullisessa muodossaan.
Näillä näkymin Suomessa aurinkopaneelit tulevat pakollisiksi uusille hyötypinta-alaltaan yli 250 m2 julkisille rakennuksille vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämän lisäksi aurinkopaneelit tulevat pakollisiksi kaikkiin olemassa oleviin julkisiin rakennuksiin asteittain niin, että paneelit tulevat pakollisiksi yli 250 m2 kokoisiin julkisiin rakennuksiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Vuoden 2029 loppuun mennessä aurinkosähköjärjestelmä tulee pakolliseksi myös uusiin asuinrakennuksiin.
Suomessa aurinkopaneelit asennetaan tyypillisesti rakennusten katoille tai maatelineillä tasaisille maa-alueille, erityisesti teollisen mittakaavan aurinkovoimaloiden osalta. Pienemmässä mittakaavassa paneelit ovat yleisiä kesämökeillä.
Aurinkosähköjärjestelmät tulisi mitoittaa aina tapauskohtaisesti sähkönkulutusprofiilin perusteella. Tekninen käyttöikä voimaloilla on 30 vuotta, usein jopa enemmän.
Aurinkopaneeleita voitaisiin rakennetussa ympäristössä potentiaalisesti sijoittaa myös
- seinille ja aitoihin
- rinteisiin ja meluaitoihin
- parkkipaikkojen tai puistojen ylle katoksiksi
- parvekekaiteisiin ja terassilasituksiin.
Selvityksen laatimiseen Hämeen liitto sai avustusta Ympäristöministeriön ohjelmasta vihreän siirtymän investointihankkeiden edistämiseksi. Selvityksen laati Sweco Finland Oy.
Lisätietoja
Hämeen liitto, maakuntainsinööri Paula Mustonen, [email protected]
Sweco Finland Oy, projektipäällikkö Filemon Wolfram, [email protected]