FI

Julkaistu

Suomen menestys kasvaa lännessä

Länsi-Suomen maakuntien päättäjiä ja kansanedustajia kokoontui tiistai-iltana Helsingissä puhumaan alueen menestystekijöistä, vaikuttamisesta, infrasta, liikennestrategiasta ja hallitusohjelmasta. Tilaisuudessa puheen piti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Ministeri Ranne muistutti talouskurista ja faktoihin perustuvasta ajattelusta. Länsi-Suomeen hänen muistutuksensa sopii, koska asia- ja tietopohjaiseen ajatteluun nämä maakunnat ovat tottuneet.

Tavoitteemme on, että voimme esitellä hallituskauden lopussa Suomen kartan, jossa näkyy mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti Suomea vahvistavia infrahankkeita.  Ehkä jokunen toivehanke, josta ei ole hallitusohjelmassa mustaa valkoisella, etenee myös sille kartalle,

ministeri Ranne sanoi.

Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään loputtomasti toiveita tärkeistä hankkeista, joista vain osa kyetään toteuttamaan. Tällä hallituskaudella eurot kohdistetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa.

Länsi-Suomen nostoja hallitusohjelmasta

Jokaisesta maakunnasta oli kutsuttu kansanedustaja nostamaan hallitusohjelmasta konkreettisia esimerkkejä yhteisistä tavoitteista ja askelmerkeistä. Keskustelussa esille nostettiin:

Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi ovat tärkeitä Suomen elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Periaatteellisesti tärkeä yleiskirjaus edesauttaa monen tasoista neuvottelua ministeriöiden kanssa, koska se velvoittaa ottamaan suuralueen tarpeet huomioon.

Länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämisen kannalta mainitaan selvityksen laatiminen Merenkurkun (Vaasa-Uumaja) kiinteästä yhteydestä ja satamien liikenneyhteyksien parantamisesta huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan turvaamiseksi. Ilman vahvaa Länsi-Suomea, sen arvoketjuja ja logistiikkakytköksiä ei ole vientiteollisuutta. Näkökulma on Suomesta ulospäin: yhteyksiin Pohjoismaihin ja maailmalle.

Elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastataan lisäämällä aloituspaikkoja ja tutkinto-oikeuksia erityisesti vienti- ja teollisuusmaakunnissa. Länsi-Suomen kilpailukykyä tulee edistää rannikon lisäksi myös suuralueen sisäosissa, myös maaseutumaisempien alueiden lähtökohdat huomioon ottaen. Näillä alueilla elinkeinoelämän tarpeet kannattaa ottaa huomioon ammattikorkeakoulukärjellä. Pienetkin yritykset ovat tärkeitä, joten TKI-rahaa ei tulisi suunnata pelkästään isojen yritysten tarpeiden pohjalta.

Länsi-Suomen maakunnat muodostavat Suomen valmistavan teollisuuden selkärangan. Vaalikauden alussa laaditaan pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen strategia, kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategia ja ruokaviennin kasvuohjelma. Ohjelmia ja strategioita tehdessä pitää ottaa huomioon maakuntaohjelmat ja muu maakunnissa esiin nostettu tieto. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulee saada paremmin kiinni kansainväliseen rahoitukseen. Vihreän siirtymän rahoituksen saaminen edellyttää yritysten ja muiden toimijoiden mukaan tuloa.

Hallitus tavoittelee Naton toimintojen sijoittamista Suomeen. Länsi-Suomessa sijaitsee mittava osa maan puolustusteollisuudesta. Meillä on osaamista kyberturvallisuudessa, siruteknologiassa ja muussa korkeassa teknologiassa. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysekosysteemien yhteistyön tiivistäminen tuo tähän tärkeää lisäarvoa.

Mahdollisimman suuri osa lisääntyvästä sähköntuotannosta käytetään Suomessa. Vetytalous on keskeinen väline teollisuuden energiamurroksessa ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Länsi-Suomessa ymmärrämme vahvuutemme ja viestimme siitä. Onnistumisen edellytyksenä on luvituksen sujuvoittaminen.

Länsi syöttää, suojaa ja sähköistää

Suomen Länsi laatii visiota, jossa Länsi määrittelee itsensä aiempaa täsmällisemmin. Tuomme esiin potentiaalimme ja tarpeet, joita sen ulosmittaamiseen vaaditaan.

Länsi-Suomen tutkimus ja osaaminen ovat koko Suomen kasvuvoima. Kasvuedellytyksiä luodaan EU-rahoituksella ja älykkäällä erikoistumisella. Kärkialoja edistetään rohkeassa etunojassa.

Lännestä puuttuu rahoituksellinen instrumentti, jolla oleviin tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastattaisiin.

Kun maailma muuttui viime vuonna, tämä on vaatinut uutta orientaatiota, kyvykkyyksiä sekä joustavuutta tehdä ratkaisuja – siis sitä missä Länsi on hyvä. Lännen Turvallisuus- ja huoltovarmuusrannikko takaa turvatut yhteydet Pohjoismaihin, Eurooppaan ja koko maailmaan. Lännen vaihtoehto Jäämeren ratayhteydelle on reitti Merenkurkun yli Mo i Ranaan.

Länsi-Suomen visiotyötä on ollut laatimassa laaja joukko lännen maakuntien toimijoita ja pitkään maakunnallisessa työssä vaikuttaneita osaajia. Vision kokoaa yliopistonlehtori Ilari Karppi Tampereen yliopistosta.

Mitä on Suomen länsi:

  • Teollinen sekä perinteiltään että tulevaisuudeltaan (korkeaa osaamista, koulutusta ja teknologiaa)
  • Kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun suuralue
  • Tuottaa päästötöntä energiaa koko Suomen tarpeisiin
  • Tuottaa ja kuljettaa ruokaa koko kansakunnalle
  • Länsi-Suomen väylät tukevat ja lujittavat koko Suomen uusiutumiskykyä ja muutoskestävyyttä.

Tilaisuuden juonsi Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen. Loppuvuodesta julkistettavaa Länsi-Suomen liikennestrategian toimenpideohjelmaa esitteli strategiaryhmän puheenjohtaja Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta. Liikennestrategialla ja sen toimenpideohjelmalla on merkittävä osuus vaikuttamistyön tukena sekä yhteisen strategisen ajattelun ja tahtotilan muodostajana.

Hallitusohjelmanostoissa haastatellut kansanedustajat:

  • Matias Marttinen (kok.), Satakunta
  • Joakim Strand (rkp), Pohjanmaa
  • Mikko Savola (kesk.) Etelä-Pohjanmaa
  • Tarja Filatov (sd.), Häme
  • Sinuhe Wallinheimo (kok.) Keski-Suomi
  • Aleksi Jäntti (kok.), Pirkanmaa

Haastattelijana toimi Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Kuvassa Lännen huippukokoukseen osallistuneet.