Julkaistu Hämeen Sanomissa 18.6.2024 (Mielipidevieras)
Kirjoittaja: Jukka Lidman, maakunta-analyytikko, Hämeen liitto
Kanta-Hämeen ja koko Suomen väestönkehitys on kriisissä. Syntyvyys on romahtanut ja nyt kaikki riippuu muuttoliikkeestä. Väestö muuttaa sinne, missä on työpaikkoja. Meillä Hämeessä on edelleen työpaikkoja, mutta meillä on myös jotain muuta mitä missään muualla Suomessa ei ole: sijainti pääradan varrella kahden suurkaupunkialueen välillä.
Syntyneiden määrän romahdus ei ole tilapäinen poikkeama, vaan radikaali muutos. Se vaikuttaa merkittävästi muun muassa työvoiman saatavuuteen, koululuokkien kokoon ja verokertymään. Syntyvyyttä on erittäin haastavaa saada nousuun edes merkittävillä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä tai kannustimilla.
Väestönkehityksen pelisäännöt ovat muuttuneet nopeasti. Vielä 2000-luvun alussa maahanmuutto oli tasaista ja syntyneitä oli kutakuinkin saman verran kuin kuolleita. Väkiluku kasvoi, kun Hämeeseen muutettiin muista maakunnista työpaikkojen määrän kehityksen myötä.
2010-luvulle tultaessa syntyneiden määrä laski tasolle, joka ei enää riittänyt ylläpitämään väestön tasaista kasvua. Vuodesta 2014 Kanta-Hämeen väkiluku onkin laskenut, mutta vuoden 2023 ennätysmäisen maahanmuuton ansiosta väkiluku nousi hiuksenhienosti. Viime vuonna syntyneiden määrä oli ennätysalhainen, joten väestömäärä kasvoi ainoastaan muuttoliikkeen avulla.
Väestökasvun jatkuminen vaatii, että maahanmuuton ennätyksiä rikotaan joka vuosi tästä eteenpäin. Muuttoliikkeen merkitys on jatkossa tärkeämpää kuin koskaan.
Kanta-Hämeellä on potentiaalia houkutella uusia asukkaita sekä Suomesta että ulkomailta, mutta se vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja houkuttelevien vetovoimatekijöiden hyödyntämistä.
Sijainti pääradan varrella Pirkanmaan ja Uudenmaan välissä voi olla Kanta-Hämeen voimavara. Yhteys on eksistentiaalinen, olemassaoloamme määrittävä. Millään muulla maakunnalla ei ole vastaavaa sijaintietua kahden merkittävän talousalueen välissä. Tämä sijainti on mahdollistanut muun muassa merkittäviä sijoittumispäätöksiä ja pitänyt työllisyysasteemme varsin hyvänä. Lisäksi sijaintimme mahdollistaa Varsinais-Suomen ja Turun talousalueen vahvan potentiaalin hyödyntämisen.
Toisaalta luvut ovat myös armottomia. Väestöä muuttaa meiltä enemmän yliopistokaupunkeihin kuin niistä meille, ja työvoima pendelöi merkittävästi maakunnan rajojen yli. Tämä liikkuvuus tuo elinvoimaa ja mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä päärata vie enemmän työvoimaa ja nuoria kuin tuo.
Pirkanmaa ja Uusimaa ovat saaneet runsaasti muuttovoittoa, mikä tarjoaa Kanta-Hämeelle arvokasta oppia. Voimme oppia naapurimaakuntien onnistumisista ja soveltaa niitä omiin tarpeisiimme. Mikäli pystymme hyödyntämään potentiaalimme, voimme myös nauttia muiden menestyksen mukanaan tuomista eduista.
Kanta-Hämeellä on mahdollisuus kääntää väestönkehityksen haasteet edukseen houkuttelemalla yrityksiä ja investointeja, ja hyödyntämällä kasvukäytävän tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi Kanta-Hämeen houkutteleva asuinympäristö ja laadukkaat asumisen ratkaisut voivat toimia vetovoimatekijöinä. Kilpailu suuria maakuntia vastaan on haastavaa, joten meidän on tehtävä yhteistyötä ja hyödynnettävä omia vahvuuksiamme.