Vaikuttamistyö on kantanut hedelmää, sillä varsin iso osa Kanta-Hämeen tavoitteista löytyy hallitusohjelmakirjauksista. Suurimman ilon aiheen Kanta-Hämeessä toi kirjaus pääradan kehittämisestä nykyisessä ratakäytävässä ja metsäratavalmistelun keskeyttäminen.
Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä hallitusohjelmassa sovitusta metsäradan hautaamisesta. Pääradan palauttaminen raideliikenteen kehittämisen keskiöön on maakunnallemme äärimmäisen tärkeää,
sanoo maakuntajohtaja Toni K. Laine.
Pääradan vaikuttamistyön suhteen on tehty väsymättä töitä laajalla hämäläisellä rintamalla jo pitkään.
Olen myös erityisen tyytyväinen hämäläisen luonnon, maanomistajien ja kyliemme puolesta, jotka ovat eläneet pitkään metsäradan aiheuttaman epävarmuuden alla. Nyt on aika kääntää uusi sivu, jolla raideliikennettä maassamme kehitetään kestävästi,
Toni K. Laine jatkaa.
Perusväylänpidossa huomioidaan myös alempi tieverkko
Valtatie 2 on Kanta-Hämeelle oleellinen poikittaisliikenteen väylä vilkkaalla ja tavarakuljetuksille tärkeällä yhteysvälillä, jolla ei ole raideyhteyttä. Hämeen liitto korosti tavoitteissaan valtatie 2:sen kehittämistarvetta, samoin kuin kantatie 54:sen kehittämistä.
Hallitusohjelma lupaa tieverkon ja tiestön kunnon diagnostiikan ja analysoinnin parantamista sekä entistä suurempaa huomion kiinnittämistä liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Perusväylänpidossa luvataan huomioida myös alempiasteinen tieverkko, josta Hämeen liitto muistutti omissa tavoitteissaan.
Ylipäätään liikenteen osalta Kanta-Hämeen omien tavoitteiden mukaisia ovat perusväylänpidon rahoituksen varmistaminen ja kirjaukset alemman tason tieverkon huomioinnista,
Toni K. Laine toteaa.
Elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin tullaan kiinnittämään huomiota ja tavaraliikenteelle välttämättömät taukopaikat ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentaminen pääväylillä huomioidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä ja tästä laaditaan toimenpideohjelma elinkeinoelämän kanssa. Tämä vaikuttaa hyvältä erityisesti MORE-yritysalueen ja uuden raskaan liikenteen ja HCT-kuljetusten tarpeita vastaavan älyteknologialla varustetun levähdys- ja palvelualueen kehittämiselle Hämeenlinnan ja Janakkalan välillä.
Viime aikoina maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen liittyvän liikkuvuuden tarpeet ovat nousseet uudelle tärkeystasolle. Tämä on huomioitu myös hallitusohjelmassa, jossa muun muassa luvataan vaihtoehtoisten kuljetusreittien kehittämistä ja niiden kapasiteetin kasvattamista huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Maakunnan kannalta kiinnostavia ovat erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet. Väyläverkon investointien osalta jäämme vielä odottamaan tarkempia tietoja,
Toni K. Laine toteaa.
Energiatuotannon kehittäminen ja TKI-panostukset saavat kiitosta
Kanta-Hämeessä pidetään tärkeänä, että energian omavaraisuutta edistetään ripeästi, etenkin sähköenergian tuotannossa ja vähennetään samalla riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Alueellinen energiantuotanto luo alueelliset markkinat biopolttoaineille, joka tukee päästöjen vähenemistä. Hämeen liitto korosti tavoitteissaan, että hajautetun energiatuotannon, biokaasuliiketoiminnan ja muiden kotimaisten biopolttoaineiden edelläkävijyyttä tukevat valtion toimenpiteet tulisi kirjata hallitusohjelmaan. Lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksia haluttiin kohdennettavan energian varastointiratkaisujen kehittämiseen.
Hallitus lupaa ottaa tavoitteekseen kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotannon Suomessa. Tuulivoimaa halutaan lisätä ja biokaasutuotannon kehittämistä tullaan edistämään. Hallitus panostaa myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotka lisäävät energia- ja resurssitehokkuutta sekä vähentävät energiantarvetta. Kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, varastointiin ja uusiin ratkaisuihin luodaan hyvät edellytykset.
Panostukset TKI-toimintaan ovat erittäin tärkeitä ja olen iloinen, että tuleva hallitus päätyi tässä parlamentaarisesti sovitulle linjalle. TKI- ja energiakysymykset ohjelmassa ovat laaja kokonaisuus, joka edellyttää vielä syvempää perehtymistä,
Toni K. Laine toteaa.
Energiakysymykset kytkeytyvät Kanta-Hämeessä myös vahvasti bio- ja kiertotalousteemaan. Kanta-Häme on pitkään ollut edelläkävijäalue tällä saralla. Hallitusohjelman kirjaukset kiertotalouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen tukevat vahvasti Kanta-Hämeen toiminnan kehitystä.
Vahvat panostukset puolustukseen ovat Kanta-Hämeelle myönteisiä
Suomi liittyi Naton jäseneksi juuri hallitusohjelmatyön alla ja tämä näkyy ohjelmakirjauksissa vahvasti.
Hallitus lupaa sotilaallisen huoltovarmuuden vahvistamista kansallisten hankintojen avulla ja kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytysten vahvistamista. Erityisenä tavoitteena on kasvattaa kotimaista ammustuotantoa. Lisäksi suomalaista puolustusteollisuutta tuetaan EU- ja Nato-jäsenyyksien kautta avautuvien yhteistyömahdollisuuksien maksimoimiseksi.
Hallitus myös tavoittelee Naton toimintojen, kuten osaamiskeskuksen sijoittamista Suomeen.
Vahvat panostukset puolustukseen ovat kokonaisuudessaan ja alan teollisuudelle Kanta-Hämeessä erittäin myönteisiä,
Toni K. Laine sanoo.
Elintarvikeomavaraisuus on Kanta-Hämeelle elinvoima- ja huoltovarmuustekijä
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat osoittaneet, että suomalaisten perustarpeiden toteutuminen myös poikkeusoloissa on pystyttävä turvaamaan kansallisesti. Elintarviketuotanto on yksi keskeisimmistä asioista.
Luonnonvarakeskus Luke Jokioisilla tekee suomalaista elintarviketuotantoa merkittävästi hyödyttävää tutkimustyötä. Hyötyä on saatavissa myös elintarvikkeiden viennille. Raaka-aineiden tuotanto ja elintarvikejalostus ovat elinvoimatekijöitä maakunnalle. Alkutuotannon kannattavuus on oleellista tuotannon jatkuvuuden kannalta. Hämeen liitto painotti elintarvikkeiden tuotantoon liittyvien investointien ja tutkimuksen lisäämistä.
Hallitus haluaa parantaa suomalaisen ruoan vientiä ja lupaa TKI-rahoituksella edistää elintarvikealalle syntyviä innovaatioita ja investointeja.
Myös alkutuottajan asemaa ja koko elintarvikeketjua kehitetään oikeudenmukaisempaan suuntaan. Kansallisen tahtotilan vahvistamiseksi ja maataloustuottajien arvostuksen nostamiseksi hallitus tekee parlamentaarisella yhteistyöllä kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategian.
Kanta-Häme tavoittelee kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijyyttä. Hallitusohjelma lupaa hyvää tämän tavoitteen saavuttamiseksi, mutta töitä on jatkettava laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kesken ja myös maakuntarajat ylittäen,
sanoo maakuntajohtaja Toni K. Laine.
Eivätkä Kanta-Hämeelle merkityksettömiä ole myöskään kirjaukset kiertotalouden ja liikunnan edistämisestä, yksityisen sektorin toimijoita niissäkään unohtamatta.