Yli 110 eurooppalaista aluetta lähettivät toukokuussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille yhteisen kirjeen, jossa he ilmaisivat huolensa koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Kirjeen taustalla on eurooppalaisten alueiden tarve varmistaa, että alueet otetaan huomioon tulevaisuuden koheesiopolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Koheesiopolitiikan tulee olla vaikuttavaa, kasvua tukevaa sekä alueiden erilaisiin tarpeisiin vastaavaa. Vaikuttamisen aika on juuri nyt, kun Euroopan komissio aloittaa komissaarien kuulemiset ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (MFF) valmistellaan. Suomesta laaja joukko alueita ja maakuntia tekee osaltaan tätä vaikuttamistyötä.
Kirjeessä eurooppalaiset alueet painottavat alueiden merkitystä tulevan koheesiopolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa sekä arvioinnissa. On Euroopan alueiden yhteinen intressi, että koheesiopolitiikan poliittista ohjausta ja rahoitusta suunnitellaan yhteisesti alueiden kanssa. Lähellä kansalaista toimiminen vahvistaa samalla myös luottamusta Euroopan unioniin.
Jatkona kirjeelle Euroopan parlamentissa järjestettiin 2. lokakuuta keskustelu koheesiopolitiikan tulevaisuudesta, johon osallistui 136 eurooppalaista aluetta. Tapahtumassa alueiden johtajat ja ministerit keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenten kanssa siitä, miten koheesiopolitiikkaa vahvistetaan vuodesta 2027 eteenpäin. Ainoana pohjoismaisena puhujana oli Päijät-Hämeen liiton maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, joka vei suomalaisten alueiden yhteistä viestiä eteenpäin europarlamentaarikoille sekä komission virkamiehille.
Tulevaisuuden koheesiopolitiikan tulee huomioida kaikkien Euroopan alueiden moninaiset haasteet. Suomalaisille alueille on myös tärkeää, että geopolitiikan ja turvallisuustilanteen viimeaikaiset muutokset otetaan huomioon. Koheesiopolitiikan tulisi perustua monitasoiseen ja jaettuun hallintoon, ja sen tulisi lisäksi tukea Euroopan kasvua ja kilpailukykyä, sanoo Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto.
Euroopan unionin koheesiopolitiikka
Koheesiopolitiikka muodostaa nykyisellä EU-rahoituskaudella kolmanneksen koko EU:n budjetista. Se parantaa suoraan kansalaisten elämänlaatua rahoittamalla hankkeita, jotka esimerkiksi kehittävät osaamista. Alueellisilla investoinneilla tuetaan innovaatioita ja tutkimusta, luodaan työpaikkoja sekä parannetaan infrastruktuuria, mikä lisää koko unionin kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Lisäksi koheesiopolitiikka tarjoaa välineitä globaaleihin haasteisiin vastaamisessa, kuten ilmastonmuutoksen torjumisessa, väestönmuutoksiin vastaamisessa ja talouskriisien seurausten hoitamisessa. Vahva koheesiopolitiikka ei ainoastaan edistä alueiden kehitystä, vaan myös vahvistaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja kilpailukykyä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
Suomalaiset alueet ja kaupungit ovat valmiita osallistumaan Euroopan komission ponnisteluihin koheesiopolitiikan uudistamiseksi siten, että edistetään kasvua ja kilpailukykyä, samalla kun turvataan hyvät elämisen edellytykset sekä mahdollisuudet kaikilla alueilla. Suomessa korkeakoulut, pienet ja keskikokoiset yritykset sekä kaupungit, joilla on kunnianhimoisia tavoitteita digitalisaation ja vihreän siirtymän edistämisessä, ovat hyötyneet merkittävästi koheesiopolitiikan rahoituksesta, sanovat suomalaisten aluetoimistojen johtajat.
Kari Aalto, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
Harri Airaksinen, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto
Ilari Havukainen, Kuntaliiton Brysselin toimisto
Mikko Kangas, Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto
Janne Leino, Helsinki EU Office
Saara Nuotio-Coulon, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Krista Taipale, Häme EU office
Kuva: Copyright ©️Eric Berghen 2024