Etusivu / Uutiset

Uutiset

Päivitetty

  • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on tarjolla rahoitusta Hämeen liitosta

    AKKE-rahoituksella tuetaan hankkeita, jotka edistävät Kestävän kasvun Häme 2022–2025-maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen tavoitteita sekä valtion aluekehittämispäätöstä. Haun toteuttamisessa hyödynnetään Häme Goes into Ecosystems-hankkeessa teetetyn Hämeen TKI-selvityksen tuloksia. Rahoituksella tuetaan alueellista TKI-toimintaa ja sitä suunnataan myös erityisesti alueellisiin TKI-toimintaan liittyviin innovaatioihin ja kokeiluihin. Tavoitteina on lisätä TKI-toimintaa tekevien yritysten määrää ja parantaa niiden innovaatiokyvykkyyttä sekä edistää…

  • Hämeen liitto käynnistää vaihemaakuntakaavan, joka keskittyy erityisesti energia-asioihin

    Kanta-Hämeen voimassa oleva maakuntakaava 2040 on päälinjauksiltaan edelleen hyvä ja ajankohtainen. Uudelle kokonaiskaavan laatimiselle ei tästä syystä nähdä tarvetta. Nyt käynnistyvän vaihemaakuntakaavan maankäyttöratkaisuilla tuetaan ja edistetään uusiutuviin energialähteisiin nojautuvaa maakunnan energiaomavaraisuutta, päästöjen vähentämistä ja pyrkimystä vähähiiliseen talouteen ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen korostaa energiavaihekaavan kiireellisyyttä. Päästöttömän energian isoja hankkeita vyöryy uusille alueille, myös…

  • Elinvoimakatsaus: Työttömyystilanne on heikentynyt lomautusten takia

    Kanta-Hämeen työttömyysaste on heikentynyt kaikissa kunnissa. Heikko työllisyystilanne johtuu pääosin lomautusten suuresta noususta. Lomautukset ovat lisääntyneet lähes 200 prosenttia vuoden takaisesta. Tilanne on haastava erityisesti metalliteollisuudessa ja rakentamisen alalla. Yli 80 prosenttia lomautetuista on miehiä. Kanta-Hämeen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 8,1 prosenttia. Hämeenlinnan seudulla lukema oli lokakuussa 9,7…

  • MORE-hanke, päärata ja poikittaisliikenteen väylät nousivat tärkeinä kehittämiskohteina maakuntahallituksen lausunnossa Väylävirastolle

    Hämeen maakuntahallitus antoi Väylävirastolle lausunnon vuosittain päivitettävästä väyläverkon investointiohjelmasta. Kanta-Hämeessä tärkeimpinä kehittämiskohteina nousevat edelleen Moreeni-Rastikangas-eritasoliittymä ja Industrial Park More-palvelualue sekä pääradan saavutettavuus. Maakuntahallitus korosti myös poikittaisliikenteen merkitystä ja Länsi-Suomen roolin vahvistamista koko Suomen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista. Investointiohjelmassa ei ole esitetty toteutusvalmista Moreeni-Rastikangas-eritasoliittymää valtatielle 3. Hankkeesta on tehty vaikutusten arviointi, mutta perusteita sen poisjättämiselle ohjelmasta…

  • Marraskuun syntyvyys oli ennätysalhaalla

    Syntyneiden vähäinen määrä ja ihmisten kuolleisuuden kasvu johtivat Kanta-Hämeessä marraskuussa aiempaa heikompaan luonnolliseen väestönkehitykseen. Tilastokeskuksen väestön ennakkotietojen mukaan maakunnan syntyvyys oli marraskuussa erittäin alhainen. Syntyneitä oli ainoastaan 77. Lukema on alhaisin sitten vuodesta 1990 alkaneen mittaushistorian aikana. Samaan aikaan kuolleisuus on korkealla tasolla, sillä marraskuussa kuoli 199 henkilöä. Luonnollinen väestönkehitys oli näin ollen 122 henkilöä negatiivinen. Myös…

  • Hämeen vaalipiiristä vahva edustus eduskunnan Valtatie2-ryhmässä – puheenjohtajaksi valittiin Rami Lehtinen

    Ryhmän puheenjohtajuus jatkuu Hämeen vaalipiirillä ja Kanta-Hämeellä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Rami Lehtinen (ps). Viime kauden puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) luopui puheenjohtajuudesta valtioneuvoston jäsenyyden myötä. Hämeen vaalipiiristä puheenjohtajan lisäksi ryhmässä jatkavat Kanta-Hämeestä Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja Päijät-Hämeestä Hilkka Kemppi (kesk). Rami Lehtinen toivoo, että ryhmän toiminta on jatkuvaa. Työ ei saa keskeytyä, vaikka puolueiden…

  • Hämeen maakuntahallitus ärähtää tieliikenteen kehittämisestä – yhteistyötä maakunnan kanssa on tiivistettävä

    Hämeen maakuntahallitus vaatii painokkaasti, että Uudenmaan ELY-keskus tiivistää yhteistyötään Hämeen liiton kanssa erityisesti alemman tieverkon merkittävistä toimenpiteistä päätettäessä. Alemmalla tieverkolla tarkoitetaan liikenneväyliä, jotka palvelevat esimerkiksi haja-asutusalueiden asukkaita, yritysalueita ja maaseudun alkutuottajia. Tieverkolla on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Tämä tiestö täydentää keskeisten isojen teiden muodostamaa tieverkkoa. Alempi tieverkko on rapautumassa luokattoman huonoon kuntoon. Viimeaikaisissa päällysteiden poistoissa…

  • Kanta-Hämeessä on jopa 70 kestävän liikkumisen matkaketjua

    Työssä tutkittiin Kanta-Hämeen kestäviä matkaketjuja Forssan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla, seutujen välillä sekä maakunnan ulkopuolelle suuntautuvien matkojen osalta. Matkaketjuilla tarkoitetaan useammasta osasta koostuvien matkojen, kuten esimerkiksi pyörä- ja bussimatka tai bussi- ja junamatka muodostamaa kokonaisuutta. Niiden tunnistamiseksi selvitettiin tärkeimmät solmupisteet, eli pysäkit ja asemat. Matkaketjut asetettiin tärkeysjärjestykseen matka-ajan, joukkoliikenteen vuorotarjonnan, käyttäjäpotentiaalin ja päästövähennyspotentiaalin perusteella. Lisäksi…

  • Janakkalan kunnanjohtaja Reijo Siltala valittiin Kanta-Hämeen kuntajohtajien puheenjohtajaksi vuodelle 2024

    Kuntajohtajakokoukset ovat tähän asti olleet Hämeen liiton kokoon kutsumia. Liitto päätti ehdottaa kuntajohtajille kiertävää puheenjohtajuutta, ja se sai kannatusta. Kuntien tehtäväkenttä Hämeen liiton kanssa on osittain sama, osittain hieman erilainen ja kunnissa tapahtuu paljon. Siksi on mielestäni tärkeää ja luontevaa, että omistajakuntamme ovat vahvasti ohjaavassa roolissa juuri tällä foorumilla, jossa aiheena on kuntien yhteistyötä koskevat…

  • Hämeen liitto täyttää jo 70 vuotta

    Hämeen liiton alkujuurena oli Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistys, jonka Hämeenlinnan seudun kunnat perustivat vuonna 1953. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 27.10.1953. Mitään tämän yhdistyksen kaltaista toimintaa ei vanhastaan ollut olemassa eikä edes sitä määrittelevää lakia, joten työ piti aloittaa tyhjästä. Riihimäen ja Forssan seudut lähtivät mukaan maakunnan rakentamiseen kolmisen vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen ja yhdistyksen alkuperäinen toimialuetavoite toteutui… Näin…