Hämeen liiton elinvoimablogi
Jukka Lidman
Hämeen liiton maakunta-analyytikko
Otetaan heti kärkeen huono uutinen. Syntyvyys on romahtanut, eikä tilanne siitä juuri muuksi ole muuttumassa. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna Kanta-Hämeessä syntyi 1078 lasta. Luku on mittaushistorian alhaisin.
Ei kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon. Syntyvyyden haasteiden takia huomio tulee entistä enemmän keskittää Kanta-Hämeen vetovoimaan ja muuttoliikkeen mahdollisuuksiin. Haastavien tosiasioiden hyväksyminen mahdollistaa sen, että otamme suunnan kohti haluttua tulevaisuutta ja tiedolla johtamista.
Syntyvyyden romahdus näkyy kaikkialla Suomessa
Syntyvyyden heikkeneminen ei ole mikään tilastollinen heilahtelu tai yksittäisen poikkeusvuoden ilmiö, vaan kyse on pitkäaikaisesta laskutrendistä. Ilmiö on ollut nähtävillä jo niinkin kaukaa kuin 1940-luvun lopulta lähtien, mutta viimeisen 10 vuoden aikana luvut ovat lähteneet syöksyyn. Jopa niin paljon, että viime vuosien syntyneiden lukumäärät ovat alittaneet reilusti kaikki ennusteet.
Tuntuu lähes uskomattomalta, että ainoastaan 12 viime vuoden aikana syntyneiden määrä on vähentynyt 40 prosenttia. Kanta-Häme ei kuitenkaan ole tilanteessa yksin. Sama ilmiö näkyy jokaisessa Suomen maakunnassa.
Katse entistä enemmän kohti muuttoliikettä
Syntyvyyden vähenemisestä seuraa väistämättä muutoksia myös arkielämään. Koulujen oppilasmäärä on jo nyt pienentynyt, ja määrä tulee vähenemään entisestään. Vuonna 2030 Kanta-Hämeen kouluissa on jopa neljännes vähemmän koululaisia kuin nyt. Työmarkkinoille tulee entistä vähemmän nuoria aikuisia, ja yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta entistä enemmän.
Syntyvyyden romahduksen syistä on esitetty lukuisia eri näkemyksiä, jotka vaihtelevat taloudellisen epävarmuuden lisääntymisestä aina arvomaailman ja elintapojen muutokseen. Helppoja ratkaisuja syntyvyyden lisäämiselle ei ole. Siksi ratkaisut tulee hakea muualta.
Mikäli syntyvyys pysyy vuoden 2023 kaltaisilla alhaisilla tasoilla, maakunnan nykyisen väestömäärän säilyttäminen vaatii ennennäkemättömän suurta muuttoliikettä niin maan sisältä kuin rajojen ulkopuolelta. Juuri tässä muuttoliikkeessä onkin maakuntamme mahdollisuus.
Kanta-Hämeen vetovoima on avainasemassa
Vuoden 2023 ennätysalhaisesta syntyvyydestä huolimatta Kanta-Hämeen väestömäärä oli poikkeuksellisesti kasvusuunnassa. Lisäys johtui kesän ja syksyn aikana maakuntaan kohdistuneesta runsaasta maahanmuutosta. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että väestönkehitys voi kääntyä positiiviseksi lyhyessäkin ajassa.
Työikäiset tulomuuttajat ovat keskeinen voimavara Kanta-Hämeen työmarkkinoilla. Erityisesti Uudeltamaalta onkin tullut varsin hyvin työn perässä muuttaneita perheellisiä. Muuttoliikkeen potentiaali kohdistuu erityisesti pääradan varrelle.
Keskeinen ratkaisu muuttoliikkeen vahvistamiseksi on melko suoraviivainen: työpaikkojen määrän kasvu lisää alueen houkuttelevuutta. Menneinä vuosikymmeninä juuri työpaikkojen runsaus on ollut merkittävä tekijä Kanta-Hämeen väestönkasvussa. Tämä logiikka pätee myös nykyään.
Into piukeena on Hämeen liiton elinvoimablogi, jossa jaetaan intohimoa asiantuntijuudesta ja kerrotaan Hämeen liiton ja koko Kanta-Hämeen yhteisestä toiminnasta maakunnan elinvoiman rakentamisen ja ekosysteemisen yhteistyön näkökulmista. Kirjoittajina toimivat Hämeen liiton asiantuntijat ja vieraskynäkirjoittajat liiton sidosryhmistä.