FI

Julkaistu

Kanta-Häme jyrähti pääradasta

On hyvä, että raidekapasiteetin lisäämiseksi on alettu hakea ratkaisuja, mutta korjausliikkeet ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä ja toteutus etenee liian hitaasti. Hämeen maakuntahallitus vaatii kansalliseen priorisointiin pikaista ryhtiliikettä.

On kansallisesti todella suuri vahinko, että edes harkitaan pääradan linjauksen vaihtamista tällaiseen metsärataan. On koko maan etu, että päärataa kehitetään nykyisen linjauksen pohjalta,

linjaa Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

Suomelta valuu mahdollisuuksia käsien läpi

Pääradan kehittämistä hidastavat vaihtoehtoisten ratalinjausten selvittely ja toisaalta resurssien rajallisuus. Resurssipulaa on helpotettu hieman EU:lta haettavalla CEF-rahoituksella, mutta Suomi on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta valitettavan vähän.

Suomelta valuu edelleen mahdollisuuksia käsien läpi, mikäli liikenneinvestointien merkitystä kansantaloudelle ei ymmärretä, eikä kansallista vipuvarsirahoitusta näille varata. Hämeen maakuntahallitus vaatii kannanotossaan, että seuraavissa budjettineuvotteluissa tähän kiinnitetään enemmän huomiota.

Kansallisia rahoitusosuuksia on priorisoitava sinne, mistä saatava hyöty on vaikuttavinta ja nopeimmin ulosmitattavissa. Tämä tulee ottaa huomioon myös liikenteen vähäpäästöisyystavoitteen kannalta.

Se tarkoittaa nopeaa kohdentamista pääradan kapasiteetin ja välityskyvyn parantamiseen nykyisellä ratakäytävällä,

toteaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Lulu Ranne.

Nykyinen linjaus on parempi ekonomisesti ja ekologisesti

Taustaselvitysten ja tutkimusten perusteella on selvää, että nykyistä päärataa noudatteleva ratalinjaus on parempi vaihtoehto niin aluetalouden, koko maan julkisen talouden, ilmaston kuin ekologisten tekijöiden kannalta.

Hämeen maavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen peräänkuuluttaa pikaista Suomen ratainvestointien tärkeysjärjestykseen asettamista sekä realististen kustannusarvioiden ja rahoitussuunnitelmien laatimista.

Utopististen ja hyödyltään kyseenalaisten hankkeiden sijaan on keskityttävä edistämään välttämättömiä ja kustannustehokkaampia rataverkon kohentamisinvestointeja,

Johannes Koskinen korostaa.

Pääradan lisäkapasiteetti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-yhteysvälillä nykyistä ratalinjaa seuraten on selvästi kiireellisin suurista ratahankkeista,

Johannes Koskinen jatkaa.

Suoran radan rakentaminen Tampere-Helsinki-Vantaan lentoasema -välille ei ole millään muotoa tarkoituksenmukaista eikä kansantaloudellisesti perusteltua julkisten varojen käyttöä. Lisäksi, vaikka ekologiset arvot eivät ole suoraan rahassa mitattavia, ne ovat yhä merkityksellisempiä ja niille tulee antaa suuri painoarvo.

Esimerkit maailmalta kertovat, että tällainen ohitusrata ei olisi koskaan taloudellisesti kannattava. Tällaisen puuhailu nyt vain hukkaa aikaa ja rahaa ja menetämme myös EU:n rahanjaon kierroksia. Nyt pitäisi pikaisesti palata kehittämään ja parantamaan olemassa olevaa raidekäytävää Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta,

sanoo maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Timo Heinonen.

Tampere-Helsinki-yhteysväliä kehitettäessä on nykyisten asemanseutujen oltava ehdottomasti mukana. Erillisten ohitusratojen rakentaminen ei ole kannattavaa. Siksi tästä taloudellisesti kannattamattomasta hankkeesta on luovuttava ja on keskityttävä nykyisen pääradan peruskorjaamiseen. Radan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien ja radan vaikutuspiirissä olevan elinkeinoelämän ääntä on kuultava. Nykyisen pääradan parantaminen on tultava valtioneuvoston ratkaisuksi,

toteaa maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Johanna Häggman.

Päätöksen tekeminen kansallisesti näin merkittävässä julkisessa investoinnissa kuuluu maan poliittiselle päätöksenteolle. Investoiminen suoremman metsäradan suunnitteluun on aiheellista lopettaa alkuvaiheen selvitysten valmistumiseen.