Selvityksen tavoitteena oli elinvoiman kautta muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen ja laaja-alainen kuva Kanta-Hämeen keskussairaalasta ja sen vaikutuksista suhteessa omaan vaikutusalueeseensa.
MDI:n johtavan asiantuntijan Timo Aron mukaan työ oli haastava mutta mielenkiintoinen.
Kun puhutaan alueen elinvoimasta tai elinvoimaisuudesta, melko harvoin asiaa on aiemmin tarkasteltu alueen keskussairaalan näkökulmasta.
Timo Aro, johtava asiantuntija, MDI
Jotta voidaan muodostaa laaja kuva maakunnan elinvoimaisuudesta, mittareiksi tarvitaan sekä pehmeitä että kovia arvoja. Elinvoima on yksi osa tätä laajempaa viitekehystä. Elinvoimaisuuden alustaksi tarvitaan myös muun muassa vetovoimaa ja pitovoimaa.
Työn taustalla on käytetty 17 eri avainmuuttujaa, muun muassa aluetaloutta, työllisyyttä, työpaikkakehitystä ja vetovoimaa. Muuttujien perusteella on tarkasteltu ja pisteytetty kaikki manner-Suomen kunnat ja siten saatu vertailutulokset aikaiseksi.
Lisäksi tarkasteltiin keskussairaalan sisäisiä elinvoimavaikutuksia henkilöstön, palvelujen ostojen ja kuntien näkökulmasta.
Kanta-Hämeen sijainti on ylivertainen
Yhtenä itsestään selvänä mutta tärkeänä tutkimustuloksena nousi Kanta-Hämeen hyvä saavutettavuus. Maakunnan sijainti on koko maata tarkasteltaessa ylivertainen. Alue on kompakti väestötiheyden, etäisyyksien, liikkuvuuden ja sujuvien yhteyksien näkökulmasta.
Ikärakenteen muutoksen seurauksena kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiihtymään, ja maakunnallamme on näin ollen kilpailuetu saavutettavuuden ja liikkumisen sujuvuuden suhteen.
Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä rakentuu sille oletukselle, että kussakin maakunnassa on päivystävä keskussairaala. On käytännössä mahdotonta ajatella Kanta-Hämeen menestyvän ilman päivystävän akuuttisairaalan palveluita.
Seppo Ranta, sairaanhoitopiirin johtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Päivystyksen käyttö kiihtyy yli 50-60-vuotiailla ja käyttö on yleensä iän myötä kiihtyvästi toistuvaa ja silloin on hyvä, että palvelu on omassa maakunnassa eikä Tampereella tai Helsingissä
Timo Aro huomauttaa, että kantahämäläisillä on usein tapana epäillä maakunnan elinvoimaisuutta ja omia vahvuuksiaan.
Sijainti Suomen kolmen suurimman asutus-, osaamis- ja työmarkkinakeskittymän välissä (Helsinki, Tampere, Turku) aiheuttaa helposti eräänlaisen tilastollisen harhan, kun omaa maakuntaa verrataan Suomen parhaimmistoon.
Mutta jos Kanta-Hämettä ja sen kuntia verrataan Suomen muihin kuntiin, olennaista on, että täällä ollaan pääosin parhaassa tai toiseksi parhaassa viidenneksessä. Sija on koko maan mittakaavassa erinomainen tulos, ja osoittaa ulkoisen elinvoiman vahvuuden.
Timo Aro, johtava asiantuntija, MDI
Maakunnan elinvoimaisuuteen liittyvillä tunnusluvuilla kuntien positio on kaksijakoinen. Tilanne on keskitasoa parempi verrattuna kaikkiin maan kuntiin, mutta alueen sisällä on merkittäviä eroja seutujen ja kuntien välillä.
Forssan seudun tilanne on haasteellisempi verrattuna Riihimäen ja Hämeenlinnan seutuihin, mutta myös Forssan osalta toimivien terveydenhuoltopalveluiden elinvoimavaikutus on keskeinen. Tulevaisuudessa nuo palvelut pystytään kyllä turvaamaan maakunnan yhteistyöllä.
Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto
Merkittäviä työllisyysvaikutuksia maakuntaan
Keskussairaala työllistää suoraan keskimäärin 1800-1900 henkilöä. Työntekijöistä enemmän kuin neljä viidestä on naisia. Naisten osuus on miehiä suurempi kaikissa ikäryhmissä.
Sairaalan työllisyysvaikutuksia voidaan tarkastella kerrannais- ja johdannaisvaikutusten kautta. Kerrannaisvaikutukset ovat alueelle työpaikoista aiheutuvia työllisyysvaikutuksia hankintojen kautta ja johdannaisvaikutukset taas työllistyneiden henkilöiden kulutukseen aiheuttamia lisäyksiä.
Johdannaisvaikutuksissa keskimäärin kolme työllistynyttä henkilöä työllistää yhden uuden henkilön palkan kulutuksen kautta.
Kanta-Hämeessä tämä tarkoittaa, että sairaalan henkilöstö johdannaisvaikutuksena työllistää 600-700 muuta kantahämäläistä. Keskussairaalan henkilöstöstä enemmän kuin neljä viidestä (83,7%) asuu Kanta-Hämeen maakunnan alueella. Tämä tarkoittaa, että keskussairaalan henkilöstön palkoista noin neljä viidesosaa (79,1%) jää maakuntaan, koko palkkasumman ollessa noin 74 miljoonaa euroa vuodessa.
Ostopalveluiden vähentäminen lisäisi elinvoimaa
Keskussairaalan tekemistä palvelujen ostoista 24 prosenttia kohdistui omaan maakuntaan ja 76 prosenttia muihin maakuntiin yhden tarkasteluvuoden aikana.
Uudenmaan osuus ostopalveluista oli 38,2 %, Pirkanmaan 32 %, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon 1,9 % ja muiden yhteensä 2 %. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteenlaskettu osuus oli 94,2 % kaikista ostoista.
Oman maakunnan yrityksistä ostot olivat yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuonna 2019. Suurin osa näistä suuntautui Hämeenlinnan kaupunkiin, johon kohdistui 92 % kaikista keskussairaalan palvelujen ostoista.
On selvää, että mitä enemmän pystyisimme tuottamaan erikoissairaanhoitoa omassa maakunnassa, sitä suurempi elinvoimahyöty koituisi. Erikoissairaanhoidon kehittyessä pyrimme yhteistyön syventämisellä ja optimaalisella työnjaolla Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa pyrimme hankkimaan potilasasiakkaita myös muista maakunnista ja näin luomaan volyymihyötyjä.
Seppo Ranta, sairaanhoitopiirin johtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Koronakriisin aikana huomasimme myös sen, kuinka tärkeää on, että omasta maakunnasta löytyy esimerkiksi suojavarusteiden tuottajia. Hankintalaki asettaa omat rajoituksensa, mutta hankintojen suuntaamisella omaan maakuntaan edistetään myös elinvoimaa.
Timo Aro sanoo, että keskussairaala synnyttää suurena osaamis- ja työpaikkakeskittyminä merkittäviä sisäisiä ja ulkoisia elinvoimavaikutuksia omalla vaikutusalueellaan. Tämä taas luo muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia koko alueelle.
Keskussairaalan kaltaisen julkisen sektorin keskittymän alue- ja työllisyysvaikutukset jäävät liian usein katveeseen. Tämä selvitys osoitti, että suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat merkittävät.
Timo Aro, johtava asiantuntija, MDI