FI

Julkaistu

Vuoden Hämäläisen tunnustus kulttuurin moniottelijalle Janne Katajalle – kulttuuristipendin nappasi Teatteri Perikunta Riihimäeltä

Yle Hämeen ja Hämeen liiton myöntämät tunnustukset jaettiin maanantaina Riihimäellä.

Vuoden Hämäläinen 2023 on kulttuurin voimanpesä Janne Kataja Riihimäeltä. 

Hänet tunnetaan muun muassa työstään tv:ssä ja elokuvissa, näyttelijänä ja juontajana, Riihimäen kaupunkimarkkinoinnin “sisäänheittäjänä”, taikuriesityksistä, radio-ohjelmista ja myös lelukauppayrittäjänä. 

Vaikka hän onkin käynyt syntymässä Kouvolassa, siellä kului vauva-Jannelta vain kaksi kuukautta ennen perheen paluuta Riihimäelle. Juuret ovat hämäläisyydessä, isän suku on Oitista ja äidin Lopelta.

Olen hämäläinen ja riihimäkeläinen, koska Riihimäki on Hämeen henkinen pääkaupunki, Suomen Venetsia, puupaalutettu, suon päälle rakennettu. Riksussa hämäläisyys kukkii! 

Itse hän nostaa elämästään Hämeessä esiin muun muassa tärkeät kokemukset nuoruuden teatterintekemisestä ja sen merkityksen alalle päätymisessä. Ensimmäinen ammattiteatterikiinnityskin oli Riihimäen teatteriin. 

Tiivis ja inspiroiva ystäväpiiri ja ihmiset vetivät nuoren miehen opiskeluaikoina Turusta käymään illaksi Riihimäelle ja sitten taas takaisin. Lasten syntymät ja elämän pitkäaikaisimmat ihmissuhteet kuuluvat kotiseututunteeseen.

Häme on mielentila

Vuoden Hämäläiseksi valinnasta Kataja kertoo olevansa otettu ja vilpittömästi kiitollinen. 

Aika paljon kaikkea huseeraan ja touhuan. Tämmöinen muistaminen liikuttaa, koska silloin ajattelee, että omilla teoilla on ollut jokin merkitys. Se vetää nöyräksi ja kiitolliseksi. Oikeasti koen, että olen hämäläinen, eikä se tunnu päälleliimatulta.

Mitä Häme sitten merkitsee Janne Katajalle?

Erittäin rakasta kotiseutua, vielä rakkaampaa mielentilaa. Se tulee ystäväpiireistä, maisemasta, tuoksuista, kaikki luovat tietyn mielentilan, kun saavun Hämeeseen. 

Vuoden Hämäläiselle hämäläisyys on leppoisuutta ja sellaista avarakatseisuutta, joka syntyy maantieteellisestä sijainnista. 

Hämäläiset ovat eteläisen Suomen keskisuomalaisia, mutkattomia. Ihmisiä on tullut ja tästä on kuljettu läpi, tämä on pieni kulttuurien sulatusuuni, Kataja pohtii.

Lisää kotiseutuylpeyttä

Kataja on ylpeästi hämäläinen ja tuo kotikaupunkiaan ja maakuntaa esiin häpeämättömästi sekä töissään että siviilielämässään, siellä missä liikkuukin. Jotain hän silti muuttaisikin: 

Voitaisiin ajatella itsestämme, että Häme on maakuntakaupunki. Ajateltaisiin isommin ja oltaisiin ylpeitä hämäläisyydestä. Se lähtee pienistä teoista, että tehdään Hämeestä se juttu!

Kataja näkee, että Hämeessä olisi mahdollisuuksia houkutella alueelle lisää elokuva- ja tv-tuotantoja. Se vaatisi hänen mielestään vastaavanlaisen insentiivijärjestelmän rakentamista kuin Pirkanmaalla. 

Me olemme lähellä pääkaupunkiseutua, ja täällä on suhteellisen hyvä majoituskapasiteetti kokoon nähden. Tuotantotuki tulisi monin verroin euroina takaisin. Potentiaalia on kehittää, kun vain otetaan persoonallisuutta esiin.

Kulttuuristipendi Teatteri Perikunnalle Riihimäeltä

Kulttuuristipendin saaja Teatteri Perikunta on viihdyttänyt ja naurattanut katsojiaan jo vuosia. Tänä kesänä matalan kynnyksen musiikkipitoisia revyyesityksiä on luvassa jo kahdettatoista kertaa. Esiintymispaikaksi on vakiintunut Juomahuone Laitisen terassi.

Teatteri Perikunnan sydän ja ydin on Viivi Saarela, joka käsikirjoittaa ja ohjaa esitykset. Hän on ollut mukana alusta asti, kun ensimmäinen esitys “rykäistiin kokeeksi”. Perikunta kootaan joka vuosi, mukana on usein tuttuja nimiä ja välillä vähän uusiakin. 

Esityksissä lavalla on neljästä viiteen näyttelijää, mutta mukana on paljon muitakin. Tuottaja tuottaa, kapellimestari harjoituttaa, tekee taustanauhat ja sovitukset, on pukusuunnittelijaa, kampaus- ja maskityötä, paljon taustavoimia erilaisissa tehtävissä.

Meillä on paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa meitä, ystäviä ja kyläntuttuja, jotka tulevat auttamaan ensi-iltaviikolla. He kantavat tuoleja ja silittävät vaatteita, Saarela kiittelee.

Saarela kirjoittaa mieluiten poliittista huumoria, mutta revyissä on mukana muitakin ajan ilmiöitä laidasta laitaan.

Hämäläiset nauravat paljon

Hämäläiset nauravat helpommin itselleen kuin vaikkapa pohjalaiset, Viivi Saarela vertaa.

Hämäläiset nauravat paljon, eivätkä ole hitaita! Riksulaiset ovat vastaanottavaisia aika törkeällekin huumorille.

Saarelalle parasta onkin seisoa esityksissä taustalla ja kuulla, kuinka ihmiset nauraa räkättävät ja unohtavat hetkeksi kaikki huolensa.

Mun elämän suuri tarkoitus on saada ihmiset nauramaan!

Asuttuaan Riihimäellä 20 vuoden ajan hän pitää Hämeessä ja hämäläisyydessä parhaana kivaa maanläheisyyttä. 

Riksu on aika pieni kaupunki, ihmiset ovat normaaleja ja konstailemattomia, tavallisia ihmisiä. Pienissä paikoissa yhteisöllisyys ja auttamishalu näkyvät.

“Tarpeeksi kauan tarpeeksi hauskaa”

Saarela yllättyi kuultuaan Teatteri Perikunnalle osuneesta kulttuuristipendistä.

Yleensä kaikki suitsutukset menevät teatteritaiteessa niille, jotka tekevät vakavampaa. Ei tämä meilläkään huttua ole, mutta kun tarkoitus on saada ihmiset nauramaan, niin oli tämä yllättävää, että oho! Tarpeeksi kauan kun tekee tarpeeksi hauskaa, niin sitten huomataan, hän iloitsee.

Kulttuuristipendi käytetäänkin suoraan ensi kesän esitysten ylöspanoon. Toiminnan mahdollistavat lukuista sponsorit paikallisista yrityksistä, lipputuloilla maksetaan palkat. Saarela kertoo vuosittaisen budjetin nousevan useampaan kymmeneen tuhanteen palkkoineen.

Hämäläiseen kulttuurielämään Saarela toivoisi piristymistä. Näinä aikoina moni joutuu säästämään menoista ja miettimään, onko varaa teatteri-iltaan vai sähkölaskuun. 

Ymmärrän, että on ollut monta vaikeaa vuotta; korona, Putin, sähkön hinta, koronnousu. Ehkä se siitä elpyy, kun talous lähtee elpymään. Kun ajatellaan positiivisesti, niin tapahtuu positiivisia asioita.

Aiempia palkittuja

Ensimmäinen Vuoden Hämäläinen vuodelle 2000 oli Villa Inkeri -yhdistys, inkeriläisten hyväksi tehdystä työstä. Sen jälkeen palkintoa on jaettu vuosittain eli nyt vuorossa oli jo 23. kerta.

Nyt jaettiin vuoden 2023 tunnustus. Edellisellä kerralla vuoden 2022 Vuoden Hämäläisen tittelin sai Vanajavesikeskus työstä hämäläisen vesiluonnon hyväksi.

Kulttuuristipendin sai tuolloin puolestaan Asenne Ry Forssasta. Yhdistys tekee Forssan seudulla työtä nuorten ja nuorten aikuisten hyväksi ja kanssa.

Kulttuuristipendi on 2 000 euron maakunnallinen rahapalkinto toiminnan edistämiseksi. Kulttuuristipendin aiempia saajia ovat muun muassa Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät ry, Kettuki ry ja Riihimäen Vihreä talo.

Kuvassa ylärivissä vasemmalta Johannes Koskinen, Toni K. Laine,  Fabian Mäkilä äänisuunnittelija, Henna Niemi tuottaja, Niina Çopur pukusuunnittelija, Jani Johansson näyttelijä, Janne Kataja, Teemu Kahila. Alarivissä alarivissä vasemmalta Niina Kingelin näyttelijä, Viivi Saarela ohjaaja ja käsikirjoittaja. Ammattinimikkeellä mainitut Teatteri Perikunnan väkeä.

Teksti ja kuva: Nina Keski-Korpela / Yle