Häme Goes for Growth
| Hakija | Hämeen maakuntaliitto, kuntayhtymä |
| Myönnetty rahoitus | 79 900 € |
| Kustannusarvio | 114 200 € |
| Toteutusaika | 15.3.2021-31.5.2022 |
Hämeen liiton johdolla laaditaan parhaillaan Vihreän kasvun ohjelmaksi kutsuttua, koko maakunnan yhteistä kehittämisen kokonaissuunnitelmaa. Vihreän kasvun ohjelma kytkee maakunnan elinkeinoelämän ja rityskentän mukaan aluekehittämiseen aivan uudella tavalla. Samalla rakentuu maakuntaan EU:n edellyttämä älykkään erikoistumisen innovaatioekosysteemi. Tavoitteena on saada yritysvetoiseen ekosysteemiin koottua ketteriä, monialaisia ja kansainvälisesti nykyistä kyvykkäämpiä osaajia ja yhteistyömuotoja. Maaliskuun alussa 2021 käynnistynyt Häme Goes Global –hanke kantaa päävastuun ohjelmatyön kansainvälisestä osuudesta ja tässä hankesuunnitelmassa kuvattu Häme Goes for Growth –hanke puolestaan ohjelmatyön älykkään erikoistumisen strategian edistämisestä.
Tarkemmat tavoitteet ovat
- saada aikaan toimivia kehittämisen ja innovaatiotoiminnan ekosysteemejä, joissa maakunnan veturiyritysten ja alueen julkisen ja järjestötoiminnan vahvuudet ja paras osaaminen hyödynnetään maakunnan yhteisessä kehittämisessä
- pyrkiä hankkeen kautta tunnistamaan maakunnan suurten veturiyritysten tarpeet, kasvun esteet ja pullonkaulat
- koota julkisten toimijoiden voimat näiden esteiden poistamiseksi tai lieventämiseksi
- saada maakunnassa elinkeinoelämän rajapinnassa toimivien organisaatioiden työvälineet ja vaikuttamisen voimavarat yritysten muodostamien ekosysteemien käyttöön
- luoda mahdollisimman helppoja toimintamalleja ja jatkuvaa vuoropuhelua toimijoiden välille.
Häme Goes Global
| Hakija | Hämeen maakuntaliitto, kuntayhtymä |
| Myönnetty rahoitus | 290 605 € |
| Kustannusarvio | 415 150 € |
| Toteutusaika | 1.2.2020-31.12.2023 |
Hanke yhdistää European Green Dealin tavoitteet Kanta-Hämeen oman Vihreän kasvun ohjelman tavoitteisiin kansainvälisten toimintojen kehittämisen osalta. Häme Goes Global vie maakunnassa käytäntöön Covid-19 -pandemian jälkeisiä elvytystoimia niiltä osin, kun elvytystoimilla on kansainvälinen ja ylialueellinen ulottuvuus, sekä kytkee pandemian jälkeisen elvytyksen ja maakunnan oman, pitkäjänteisen aluekehittämistyön toisiinsa. Hanke kantaa päävastuun Kanta-Hämeen Vihreän kasvun ohjelman EU-ulottuvuudesta. Vihreän kasvun ohjelma kytkee maakunnan yrityskentän mukaan aluekehittämiseen aivan uudella tavalla. Häme Goes Globalin tavoitteena on kasvattaa Kanta-Hämeessä toteutettavien elvytystoimenpiteiden määrää ja vaikuttavuutta.
Tarkemmat tavoitteet ovat
- lisätä maakunnassa toimijoiden tietoisuutta EU:n edellyttämän älykkään erikoistumisen strategian tarjoamista mahdollisuuksista, avata uusia yhteistyömahdollisuuksia hämäläistoimijoille
- kehittäjille, yrityksille,oppilaitoksille ja tutkimuslaitoksille, Euroopan komission ylläpitämällä älykkään erikoistumisen alustalla sekä muissa eurooppalaisissa verkostoissa
- edistää yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä tiedon jakamisen, verkottamisen ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisen avulla,
- lisätä maakunnan osaamispohjan kansainvälistä näkyvyyttä
- tiivistää yhteistyötä maakunnan toimijoiden kesken
- edistää sekä yritysten että koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kansainvälisen osaamistason lisäämistä kaikilla kärkialoilla sekä
- tuottaa selkeitä toimintamalleja yhteistyöalustalle.
Hämeen turvaverkko
| Hakija | Hämeen Yrittäjät ry |
| Myönnetty rahoitus | 34 722 € |
| Kustannusarvio | 49 603 € |
| Toteutusaika | 20.5.2021–31.12.2021 |
Hankekuvaus
Hämeen Yrittäjät kokosi 2008 finanssikriisin aikaan Yrittäjän hämäläisen tukiverkon, joka kytkeytyi vastaavalla tavalla kansalliseen palveluun. Virhe finanssikriisin jälkeen oli ajaa verkosto ja toimintamalli alas. Näkemys pysyvästä, kehittyvästä ja tarpeen mukaan esiin nostettavasta toimintamallista on tarpeellinen. Valtakunnallisesti toimintamallin käynnistäjänä ja koordinaattorina alkuvaiheessa toimii TEM:n tulosohjaama ja rahoittama työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus, jossa jo toimii valtakunnallinen Yritys-Suomi Talousapu – neuvontapalvelu. Toimintamallia kehitetään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Pirkanmaalla yrittäjien tukipalvelu, pääkaupunkiseudulla Helsingin Yrittäjien vetämä yrittäjien hyvinvointihanke ja Varsinais-Suomessa yrittäjien tukipalvelu ovat olleet alusta lähtien pilotissa mukana. Kanta-Hämeen kehittämishanke tukeutuu kustannustehokkaasti näiden pilottien tuloksiin tuoden alueellisen tukiverkon Kanta-Hämeeseen ja kytkien sen heti TEM:n ohjaamaan kansalliseen tukipalveluun pysyvällä rakenteella. Lisäksi toiminnassa hyödynnetään jo olemassa olevaa laajasti eri toimijoista koottua Yritys-Suomi Talousapu -neuvottelukuntaa ja sen raportoimia tuloksia. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö (lainvalmistelu ja talous- ja velkaneuvonta), Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Finanssiala, konkurssiasiamiehen toimisto, Verohallinto, Finnvera, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Yrityskummit, Kirkon diakoniatyö, Takuusäätiö ja Velkaneuvonta ry. Konkurssiuhkaa kokee tällä hetkellä 6 % yrityksistä ja yrityksen lopettamista pohtii 12 %. Kehittämishankkeessa kootaan maakunnallinen pysyvä Yrittäjän tukiverkko – toimintamalli, joka kytkeytyy kansallisen Yrittäjän talousapu -palveluun. Toimintamalli auttaa kannattavia kantahämäläisiä yrityksiä pääsemään kriisin yli takaisin kasvupolulle ohjaamalla yrityksiä toimenpiteisiin ja muutoksiin, joilla vältetään konkurssi ja tervehdytetään toimintaa. Jos yrityksen tila ei enää mahdollista yrityksen selviytymistä, neuvotaan yritystä toiminnan lopettamisessa.
Toimenpiteet:
Alueellisen palveluverkon rungon kokoaminen, touko-kesäkuussa. Valmennukset ja orientaatio projektitoimijoille: orientaatio tulevaan tekemiseen ja kriisissä olevan yrittäjän kohtaaminen, tilinpäätöksen analysointi, yrityksen tunnusluvut arviointi ja laskelmat, verotus, verosuunnittelu ja kassavirta, velkajärjestely, liiketoiminnan tervehdyttäminen. Testaaminen ja kehittäminen kesä-marraskuussa. Kytkeytyminen kansalliseen puhelinpalveluun ja sovittava työnjako siinä: Valtakunnallisessa palvelussa yrittäjälle annetaan tilannearvio ja ensineuvonta sekä tarvittaessa ohjaus alueelliseen palveluun. Ohjauksen jälkeen koppi aluekoordinaattorille, jonka kautta ohjaus yrityskummille tai ohjattuun muuhun tarvittuun tukeen. Palvelupolun seuranta.
SEUMA – Hämeenlinnan seudun matkailu
| Hakija | Linnan Kehitys Oy |
| Myönnetty rahoitus | 58 450 € |
| Kustannusarvio | 83 500 € |
| Toteutusaika | 1.6.2021-31.8.2022 |
Hankekuvaus
Hämeenlinnan seudulla on tarve lähteä toteuttamaan matkailun seutuyhteistyötä entistä organisoituneemmin. Korona on heikentänyt yritysten tilannetta ja yhteistyön avulla saadaan yhdistettyä resursseja ja autettua yrityksiä entistä paremmin jaloilleen koronapandemian hellittäessä. Yrityksen tarvitsevat apua pysyäkseen mukana toimialan nopeassa muutoksessa. Erityisesti digitalisaatio ja vastuullisuus korostuvat muuttuneessa toimintaympäristössä. Muutos on ollut nopeaa ja hankkeella tarjotaan yritysten tarvitsemaa tukea muutokseen. Matkailijoiden määrän kasvattaminen ja Hämeenlinnan seudun tunnettuuden kasvattaminen on yritysten liiketoiminnan kannalta tärkeää. Matkailu myös luo uusia työpaikkoja ja luo kuntalaisille lisää palveluita. Seutuyhteistyön tiivistäminen on puhuttanut pitkään ja nyt sitä halutaan tiivistää. Lisäksi kansainväliset asiakkaat ovat maakunnan suuri mahdollisuus tulevaisuuden matkailun kehittymisessä. Kansainvälisen matkailun edistämiseksi yrityksen tarvitsevat apua. Maakunnassa tätä työtä tulee kuitenkin tehdä suuremmin hartioin Lakeland-yhteistyössä. Mukaan tarvitaan maakunnan kaikki kunnat.
Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
- Hämeenlinnan seudun digitaalisen löydettävyyden parantaminen
- Vastuullisen matkailun kehittäminen
- Hämeenlinnan seutuyhteistyön organisoituminen
- Lakeland-yhteistyön jatko ja koordinoinnista sopiminen
Forssan seudun matkailun digiloikka
| Hakija | Forssan Yrityskehitys Oy |
| Myönnetty rahoitus | 116 540 € |
| Kustannusarvio | 166 980 € |
| Toteutusaika | 1.8.2021-31.7.2023 |
Hankekuvaus
Forssan seudun matkailupalvelujen digitaalisen löydettävyyden ja näkyvyyden edistäminen. Seudun matkailupalveluja on toteutettu yhdessä seudun kuntien omarahoituksen sekä hankerahoituksen turvin. Merkittävinä toimintoja yhdistävänä ja maakunnalliseen sekä kansalliseen tekemiseen yhdistävänä tekijänä on ollut Western Lakeland -hanke. Hankkeen myötä toimijoille on tullut entistäkin selvemmäksi ne tarpeet, mihin tulevaisuuden matkailu on menossa ja mitä siinä mukana oleminen vaatii. Palveluiden digitaalinen näkyvyys sekä tavoitettavuus korostuvat, mikä trendi jatkunee myös koronan jälkeen. Näihin haasteisiin tällä hankkeella tullaan vastaamaan. Yritysten myynnin kehittäminen ja tukeminen Matkailun merkitys alueen tunnettavuuden sekä mielenkiinnon kohottajana on selvästi kasvanut. Lisääntynyt vapaa-aika mahdollistaa erilaiset siihen liittyvät aktiviteetit, korkeakulttuurista eräilyyn. Palveluita myös arvostetaan entistä tarkemmin. Käytössä oleva aika, saavutettavuus, palvelutaso, erilaiset eettiset valinnat nousevat esiin hankintaa tehtäessä. Palveluiden tuottajien, yritysten, tulee kehittää omia palvelujaan näiden vaatimusten mukaisesti. Digitaalisuus nousee tässä vahvasti esille sekä kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden markkinointi.
Vastuullisen matkailun kehittäminen
Poikkeusaikana kotimaan matkailun volyymi on kasvanut merkittävästi. Forssan seudun kuten koko Kanta-Hämeen luontomatkailukohteet ovat olleet erityisen suosittuja. Jopa kansallispuistot ovat kohdanneet yllättäviä haasteita runsaasta käytöstä johtuen, sekä siitä että liikkeelle ovat lähteneet kohderyhmät, jotka eivät aiemmin ole kyseisiä palveluja käyttäneet. Vastaavasti valveutuneet matkailijat ovat entistä tiedostavaisempia hankkimiensa palveluiden hiilijalanjäljestä, eettisyydestä ym. Tämä on synnyttänyt tarpeen nostaa esille matkailun vastuullisuutta sekä keinoja sen esiin nostamiseen.
Yhdessä eteenpäin – Riihimäen seudun matkailu
| Hakija | Riihimäen Messut Oy |
| Myönnetty rahoitus | 150 500 € |
| Kustannusarvio | 215 000 € |
| Toteutusaika | 1.6.2021-31.12.2022 |
Hankekuvaus:
Koronapandemia on vaikuttanut matkailualaan rajusti. Riihimäen Messujen tekemän tutkimuksen mukaan liikevaihto ja matkailijamäärät ovat laskeneet Riihimäen seudun matkailutoimijoilla. Matkailutoimijoiden joustava ja nopea elpyminen koronasta palvelee koko seutua ja on tämän hankkeen päätarkoitus. Tärkeää on myös opetella varautumaan tulevaisuuteen ja sen haasteisiin kasvattamalla toimijoiden resilienssiä. Erilaiset matkailutoimijat ovat tärkeä osa seudun ja maakunnan monipuolista elinkeinorakennetta. Alueen vetovoimaa on tarkoitus lisätä kertomalla, kuinka monipuolinen Riihimäen seutu on. Vaikka toimenpiteet koskevat potentiaalisia matkailijoita, on tarkoitus kuitenkin muistaa myös jo seudulla asujat. Positiivinen imago lisää seudun vetovoimaa asuinkuntana.
Hankkeen toimenpiteenä on luoda pysyvä ja toimiva alueellinen matkailuorganisaatio Riihimäen seudulle eli Riihimäen kaupungille sekä Lopen ja Hausjärven kunnille. Tavoitteena on luoda seudun matkailu- ja matkailijasidonnaisille toimijoille (hotellit, museot, ravintolat, teatterit, kulttuuritoimijat, tapahtumajärjestäjät, kunnat, kaupunki ja muut matkailuun liittyvät palvelut ja toimijat) kumppanuusverkosto. Matkailuorganisaation on tarkoitus jatkaa yhdessä kumppanuusverkoston kanssa hankkeen alkuun laittamaa työtä matkailun kehittämiseksi Riihimäen seudulla.
Suomen kasvukäytävä -kansainvälisesti vetovoimainen sekä resurssiviisas innovaatio- ja kokeilualusta
| Hakija | Hämeenlinnan kaupunki |
| Myönnetty rahoitus | 440 000 € |
| Kustannusarvio | 550 000 € |
| Toteutusaika | 1.9.2021-31.12.2023 |
Hankekuvaus
Suomen kasvukäytävä on kuudentoista eri suuruisen kunnan ja kolmen maakuntaliiton pääradan varren aluekehittämisen verkosto. Mukana on myös joukko muita keskeisiä toimijoita, kuten kauppakamareita sekä yrittäjäjärjestöjä, joista kaikki osapuolet ovat vahvasti sitoutuneita yhteistyöhön ja sen edelleen kehittämiseen. Yksi kasvukäytävän keskeisistä tehtävistä on rataan ja liikennejärjestelmään liittyvä kehittäminen ja edunvalvonta. Isäntäorganisaationa toimii Hämeenlinnan kaupunki ja kasvukäytävän johtaja sijoittuu Hämeenlinnan organisaatioon. Toimintaa ohjaa monipuolinen ja aktiivinen ohjausryhmä. Kasvukäytävätoimijoiden omat organisaatiot ja erityisesti Hämeenlinna isäntäorganisaation ominaisuudessa tukevat kasvukäytävän johtajan operatiivista työtä.
Suomen kasvukäytävällä asuu lähes puolet suomalaisista ja bruttokansantuotteesta puolet syntyy täällä. Osuudet kasvavat jatkuvasti. TKI-toiminnasta alueella on noin 60%. Toimiva logistiikka, valoisa taloudellinen tulevaisuus ja sijainti Suomen suurimmalla työssäkäyntialueella tekevät Suomen kasvukäytävästä erityisellä tavalla kiinnostavan ja dynaamisen investointikohteen, mutta myös vetovoimaisen ja turvallisen kohteen ihmisille sekä työpaikoille sijoittua. Erittäin monipuoliset asumisen mahdollisuudet Suomen suurimmissa kaupungeissa, pienen mittakaavan seutukaupungeissa, elävissä kirkonkylissä tai vaikka keskellä maaseutua luovat vetovoimaa. Tämän monimuotoisuuden saavutettavuuden kehittäminen on työn keskeisiä päämääriä. Suomen kasvukäytävällä on kaikki edellytykset tavanomaista kehittyneempään yhteistyöhön. Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaista, miten ja millaisin energiaratkaisuin Suomen kasvukäytävää kehitetään.
Suomen kasvukäytävä tähtää eurooppalaisesti arvostetuksi ja merkittäväksi kasvuvyöhykkeeksi, joka luo ja heijastelee elinvoimaa koko Suomeen. Hankkeemme keskeinen tavoite on rakentaa uudenlainen, innovatiivinen aluekehittämisen verkostojohtamisen toimintamalli tarvittavine (esimerkiksi digitaalisine) yhteistyöalustoineen.