Hämeen maakuntahallitus päätti 20.1.2025 kokouksessaan asettaa Kanta-Hämeen maakuntaohjelman 2026–2029 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ajalle 22.1.–23.2.2025.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Hämeen liiton verkkosivulla osoitteessa hameenliitto.fi/maakuntaohjelman-oas ja liiton toimistolla osoitteessa Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna sekä Kanta-Hämeen kunnissa niiden omien käytäntöjen mukaisesti.
Mielipiteet on toimitettava viimeistään 23.2.2025 Hämeen liiton kirjaamon sähköpostiin [email protected] tai postiosoitteella Hämeen maakuntahallitus, Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna tai lausuntopalvelu.fi-verkkosivun kautta.
Maakuntaohjelma
Maakuntaohjelma on alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lainmukainen määräaikainen ohjelma-asiakirja. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain. Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyy nyt laadittavan maakuntaohjelman vuoden 2025 viimeisessä kokouksessa, jolloin maakunnalla on 2026 alkaen voimassa oleva maakuntaohjelma.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ohjeistanut maakuntien liittoja maakuntaohjelman 2026–2029 laadinnassa. Osallistavassa prosessissa valmisteltava maakuntaohjelma sisältää alueen mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet ja kuvauksen keskeisistä toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelmien valmistelun yhteydessä maakuntien liittoja pyydetään päivittämään älykkään erikoistumisen strategiansa EU:n ohjelmakautta 2021–2027 varten. Päivitetty strategia tulee liittää osaksi maakuntaohjelman kokonaisuutta.
Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelma laaditaan siten, että varmistetaan sen vaikuttavuus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja tarvittavin osin aluehallintovirastojen strategisiin ohjausasiakirjoihin nähden.
Valtioneuvoston syksyllä 2024 antama aluekehittämispäätös ”Uudistuvat ja hyvinvoivat alueet” ja sen painopisteet tulee myös huomioida maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamisessa. Aluekehittämisen painopisteitä kaudelle 2024–2027 ovat:
- Kestävä elinvoima ja investoinnit
- Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt
- Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto
Tarkemmin tarkasteltavat kehityssuunnat on esitetty alla Kanta-Hämeen tilannekuvan koosteessa.
Kanta-Hämeen tilannekuva
4 teemaa, 10 kehityssuuntaa
| Väestönkehitys | Elinkeinoelämä | Hyvinvointi | Elinympäristö |
|---|---|---|---|
| Väestömäärän kehitys | Tuottavuus ja arvonlisäys | Sairastavuus | Ilmastonmuutoksen hillintä |
| Maan sisäinen muuttoliike | Teollisuuden merkitys | Hyvinvointi | Luonnon monimuotoisuus |
| Maahanmuutto | TKI-panostukset | Nuorten hyvinvointi | Pendelöinti |
| Syntyvyys | Osaaminen | Rakennetyöttömyys | Asuminen |
| Väestön ikääntyminen | Työvoimapula | Vieraskieliset | Asutuksen keskittyminen |
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kuvataan Kanta-Hämeen maakuntaohjelman 2026–2029 laatimisen osallistumis- ja arviointimenettelyt sekä ohjelman vaikutusten arviointiprosessi. Se antaa tietoa työn vaiheista ja aikataulusta sekä vaikutusmahdollisuuksista. Asiakirja toimii maakuntaohjelman työsuunnitelmana, joka täydentyy prosessin aikana.
SOVA-laki
Maakuntaohjelman laadinnassa noudatetaan lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. SOVA-lain mukaan viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset.
SOVA-laki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen prosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. SOVA-lain mukainen ohjelman ympäristövaikutusten arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen.
Maakuntaohjelman valmisteluprosessi
Uuden maakuntaohjelman valmistelu aloitettiin Hämeen liitossa maakuntahallituksen päätöksellä syyskuussa 2024. Maakuntavaltuuston seminaarissa syyskuussa paneuduttiin yhdessä tulevaisuuden haasteisiin, hanketoimintaan ja ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Syksyllä 2024 työn painopiste oli maakuntien vertaisarvioinnissa (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) ja Kanta-Hämeen oman tilannekuvan valmistelussa.
Tilannekuva
Kanta-Hämeen tilannekuva rakentuu neljän pääteeman ympärille, jotka käsittelevät alueen kehityksen keskeisiä osa-alueita. Väestönkehityksessä tarkastellaan väestömäärän muutoksia, sisäistä muuttoliikettä, maahanmuuttoa sekä syntyvyyden ja väestön ikääntymisen vaikutuksia. Kestävä elinvoima nojaa tuottavuuden ja arvonlisäyksen kehittämiseen sekä teollisuuden merkitykseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -panostuksiin, osaamisen kehittämiseen ja työvoimapulan ratkaisuihin.
Hyvinvoivan väestön osalta painottuvat sairastavuus, yleinen hyvinvointi ja nuorten tilanne, mutta myös rakenteellinen työttömyys ja vieraskielisten väestöryhmien haasteet ovat tarkastelun kohteena. Lopuksi elinympäristön osalta keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä pendelöinnin, asumisen ja asutuksen keskittymisen vaikutukset alueen kehitykseen.
Maakuntaohjelman valmistelussa huomioidaan Suomen kasvukäytävän järjestämissä vuorovaikutteisissa tilannekuvissa laaditut kuntakohtaiset mallit, Forssan seudun elinkeinopoliittinen ohjelma, Länsi-Suomen maakuntien yhteistyössä laatima visiotyö sekä maakunnan kuntien omat strategiat ja painopisteet.
Kanta-Hämeen kehittämisen teemoja
Syksyllä 2023 yhdessä maakunnan sidosryhmien kanssa käytiin yhdessä läpi Kanta-Hämeen kehittämisen pitkäntähtäimen kannalta merkittäviä kehittämisen teemoja. Häme TKI -selvityksen yhteydessä tehdyissä sidosryhmien haastatteluissa ja yhteisissä työpajoissa nousivat esille seuraavat tulevaisuuden kannalta merkittävät kehitysteemat:
- Biotalous / kiertotalous / ruokajärjestelmä
- Datatalous / digitaalisuus / robotiikka/ kaksoiskäyttöteknologiat / valmistava teollisuus
- Elämystalous / muotoilu /matkailu & kulttuuri / hyvinvointi
- Rakennettu ympäristö / logistiikka / asuminen /energia
Laajana, kaikkia osa-alueita leikkaavana teemana esille nousi turvallisuus. Muita esille nousseita läpileikkaavia kehittämisen teemoja olivat kansainvälistyminen, yrittäjyys ja startup -toiminta, ilmasto ja ympäristö, vastuullisuus ja osaaminen.
Yhteisiä kehittämisen teema-alueita valmistellaan Häme TKI -selvityksen aineistoja hyödyntäen kevään 2025 aikana teemaryhmissä, maakuntaohjelman Howspace-alustalla ja yhteisissä työpajoissa.
Vertaisarviointi kannustaa yhteistyöhön
Nykyisen Kestävän kasvun Häme 2022–2025-maakuntaohjelman arviointi toteutettiin vertaisarviointina yhdessä Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen kanssa.
Arvioinnin keskeiset havainnot ja kehittämisehdotukset otetaan huomioon uuden maakuntaohjelman valmistelussa. Kanta-Hämeen ohjelman arvioi Varsinais-Suomen liitto. Vertaisarvioitsijoiden mielestä Kestävän kasvun Häme 2022–2025-ohjelma on sisällöltään selkeä, ymmärrettävä, yleisesti sujuva sekä otteeltaan mahdollistava.
Verstaisarvioinnin mukaan Kanta-Hämeen maakuntaohjelma on rakenteeltaan ja luettavuudeltaan onnistunut, ja sen tavoitteita pidetään relevantteina. Kehittämällä ohjelman sisältöä ja selkeyttämällä sen yhteyksiä muihin strategioihin ja sidosryhmiin sen vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä voidaan entisestään vahvistaa.
Vertaisarvioinnin johtopäätökset:
- Selkeä ja luettava: Maakuntaohjelman rakennetta ja luettavuutta on kiitetty. Ohjelman eteneminen on loogista ja helppoa seurata, ja se on onnistuttu luomaan kiinnostavaksi. Myös ohjelman me-muotoinen kirjoitusasu on saanut kiitosta.
- Relevantit tavoitteet: Maakuntaohjelman valinnat ja tavoitteet on johdettu hyvin maakunnan tarpeista, mikä tekee niistä relevantteja maakunnan kehityksen kannalta. Ohjelman painopisteet on koettu sekä nykyhetken että tulevaisuuden kannalta keskeisiksi.
- Maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen strategian integrointi: Maakuntaohjelma ja älykkään erikoistumisen strategia (ÄES) on täysin integroitu, mikä nähtiin sekä etuna että haasteena. Yhdistämisen etuina nähtiin tehokkuus, selkeys ja yhdenmukaisuus. Haittapuolena nähtiin riski, että ÄES:n erityispiirteet jäävät piiloon ja sen seuranta ja arviointi hankaloituvat.
- Onnistunut tilasto- ja hankeseuranta: Maakunnan tilasto- ja hankeseuranta on erinomaisesti toteutettu. Esimerkiksi Häme-portfolio koettiin hyväksi tavaksi seurata toimintaa.
- Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön: Maakuntaohjelman vaikutukset näkyvät erityisesti kansainvälisen ja EU-yhteistyön laajentumisena. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät panostukset on tunnistettu vahvoiksi.
- Merkittävä rooli rahoituksen kohdentamisessa: Maakuntaohjelman merkitys rahoituksen kohdentamisessa on selkeä. Rahoitusta on suunnattu erityisesti innovaatioiden kehittämiseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, mikä on edistänyt ohjelman tavoitteiden toteutumista.
- Läpinäkyvä vaikutusten avaaminen: Maakuntaohjelmassa avataan läpinäkyvästi ja onnistuneesti maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden arvioituja vaikutuksia, mukaan lukien mahdolliset negatiiviset vaikutukset.
Vertaisarvioinnissa esitetyt kehittämiskohteet:
- Valintojen perusteleminen: Maakuntaohjelmassa tehtyihin valintoihin kaivattiin perusteluita. Esimerkiksi TKI-työhön painottamista pidettiin valintana, jonka taustoitus ja perustelu olisi voinut olla vahvempi.
- Ihmislähtöisyyden ja hyvinvoinnin korostaminen: Maakuntaohjelmaan kaivattiin nykyistä enemmän ihmislähtöisyyden ja hyvinvoinnin huomioonottamista.
- Visualisointien lisääminen: Ohjelmaan toivottiin lisää visualisointeja, jotka havainnollistaisivat temaattisia kokonaisuuksia ja toimenpiteitä.
- Tulevaisuusskenaarioiden ja ennakointitiedon hyödyntäminen: Tulevaisuusskenaarioiden ja ennakointitiedon hyödyntäminen sekä niiden vaikutukset toimenpiteisiin jäivät epäselviksi.
- Osallistamisprosessin selkeyttäminen: Vaikka sidosryhmiä on pyritty osallistamaan maakuntaohjelman laadintaan, osallistuneet tahot ja itse osallistamisprosessi koettiin epäselväksi.
- Maakuntaohjelman tavoitteiden ja vaikutusten seurannan selkeyttäminen: Tilasto- ja hankeseuranta on onnistunutta, mutta itse maakuntaohjelman tavoitteiden ja vaikutusten seuranta koettiin seurantamenetelmien laaja-alaisuuden vuoksi epäselväksi.
- Yhteyksien selkeyttäminen: Maakuntaohjelman yhteydet aluesuunnittelun kokonaisuuteen ja muihin maakuntaa ohjaaviin strategioihin ja ohjelmiin koettiin epäselviksi.
- Kansallisten verkostojen ja yhteistyön esiintuominen: Maakuntaohjelmassa painottuu kansainvälisyys. Kansallisten yhteyksien ja yhteistyön esiintuominen toisi selkeitä etuja.
Yhteistyötä ja osallistumista
Maakuntaohjelma laaditaan laaja-alaisessa yhteistyössä Hämeen liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakunnan asukkaat sekä yrityksien ja muiden organisaatioiden edustajat kutsutaan mukaan maakuntaohjelman 2026‒2029 valmisteluun. Maakuntalaisille ja maakunnan toimijoille annetaan mahdollisuuksia osallistua tulevaisuustyöhön sekä kommentoida maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointi-suunnitelmaluonnosta ja aikanaan maakuntaohjelma- ja ympäristöselostusluonnoksia.
Maakuntaohjelman vaikutusten arviointityö on vuorovaikutteista ja tapahtuu samanaikaisesti ohjelman laadinnan kanssa. Onnistumisina ja hyvinä käytäntöinä vertaisarvioitsijat tunnistivat Kestävän kasvun Häme-ohjelmassa tasapainoisen seutukuntakohtaisen tilannekuvan huomioimalla niiden heikkoudet ja vahvuudet. Muutosjoustavuutta käsitellään laajasti ja huolellisesti tunnistamalla siihen liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia kuin myös toimenpiteitä muutosjoustavuuden parantamiseksi. Laajojen valmisteluprosessien kautta kumppanuudet ja verkostot nousevat hyvin esille. Johtamisen käytännöt ja työkalut (kuten Hämeen liiton strategia, Kanta-Hämeen elinvoimakatsaus ja Häme-portfolio) tukevat onnistuneesti ohjelmatyötä.
Maakuntaohjelman valmistelun aikana järjestetään sidosryhmille seminaareja, työpajoja sekä keskustelutilaisuuksia. Yhteistyötä viriteltiin yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa Häme-ekosysteemipelissä jo syksyllä 2024. Lisäksi Hämeen aluekehityspäivässä syksyllä 2024 käytiin läpi sidosryhmien strategioita.
Työskentelyä varten otetaan käyttöön virtuaalinen Howspace-työympäristö, jota on hyödynnetty edellisen ohjelman valmistelussa ja eri yhteyksissä maakunnan sidosryhmien kanssa. Ohjelman valmistelua ja sisältöä esitellään päätöksenteko- ja valmisteluelinten (maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvät työryhmät, maakunnan yhteistyöryhmä MYR ja sen sihteeristö MYRS) lisäksi sidosryhmätilaisuuksissa, kuten kuntajohtajakokouksissa, elinkeinotoimijoiden ryhmässä, järjestöneuvottelukunnassa sekä maakunnan nuorisovaltuustossa.
Maakuntaohjelman luonnos valmistuu alkukesästä 2025. Lausuntokierroksen perusteella ohjelma viimeistellään siten, että se voidaan hyväksyä maakuntavaltuuston kokouksessa 24.11.2025.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaprosessi
SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi on osa maakuntaohjelman valmistelua. Hämeen liitto ohjaa ja johtaa ympäristöselostuksen ja vaikutusten arvioinnin laadintaa, joka tehdään yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa.
Maakuntaohjelman vaikutuksia arvioidaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kulku ja johtopäätökset kootaan ohjelmaan sisältyvään ympäristöselostukseen. Arvioitavaksi tulevat ohjelman toteuttamisen kannalta merkittävät vaikutukset. Keskeistä arvioinnissa on ohjelman linjausten ja esille nostettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset suhteessa kehittämisen periaatteisiin, määrällisiin tavoitteisiin ja ohjelman ympäristötavoitteisin.
Vaikutusten arviointi tapahtuu maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä asiantuntija-arvioina. Tavoitteena on avoin ja tiivis vuorovaikutus maakunnassa asuvien ja toimivien kanssa. Prosessi palvelee siten ohjelman hyväksymistä, toteutusta ja seurantaa.
Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muut maakuntaohjelmaan liittyvät asiakirjat, kuten maakuntaohjelman luonnos ja ympäristövaikutusten arviointiraportti, ovat valmisteluaikataulun mukaisesti nähtävillä Hämeen liitossa ja liiton verkkosivuilla www.hameenliitto.fi/maakuntaohjelman-oas.
Yleisölle annetaan mahdollisuus saada tietoja maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen aiotusta sisällöstä, lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää mielipiteensä asiasta. Tietoa jaetaan lisäksi Hämeen liiton sosiaalisen median kanavien kautta (LinkedIn, Facebook, Instagram).
Maakuntaohjelman hyväksymisestä tiedotetaan hallintolain 62 § mukaisesti. Hyväksymispäätöksestä käy ilmi, miten ympäristöselostus ja ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon. Hyväksymispäätös ja maakuntaohjelma julkaistaan sähköisesti sekä asetetaan nähtäville. Hyväksytty maakuntaohjelma tulee toivottavasti laajaan ja ahkeraan käyttöön.
Valmistelun vaiheet ja aikataulu
Maakuntaohjelman valmistelun aikataulu Kanta-Hämeen maakuntaohjelma laaditaan tiiviinä prosessina. Seuraavassa on listattu työn keskeisiä valmistelu- ja käsittelyvaiheita 2025.
Aikataulu täsmentyy ja täydentyy valmisteluprosessin aikana:
| Ajankohta | Tilaisuus | Selite |
|---|---|---|
| 2.9.2024 | Maakuntavaltuusto | Valtuustoseminaarin esitykset & työpaja – teemoina tulevaisuus, unelmien hanke ja yhteistyö |
| 24.10.2024 | 1. työpaja | Häme innovaatioekosysteemi peli |
| 12.11.2024 | 2. työpaja | Hämeen aluekehityspäivä: teemoina maakuntaohjelman valmistelu, sidosryhmien strategiat ja AKKE rahoitus |
| 20.1.2025 | Maakuntahallitus | Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtäville asettaminen, Kanta-Häme tilannekuva |
| 22.1.–23.2.2025 | Lausuntokierros | Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä |
| 17.2.2025 | Maakuntahallitus | Tulevaisuustyöskentelyä, keskustelu maakuntaohjelman painopisteistä |
| Maaliskuussa | Sidosryhmäkysely | |
| 10.3.2025 | Maakunnan yhteistyöryhmä | Keskustelu maakuntaohjelman painopisteistä |
| 11.3.2025 | Kanta-Hämeen Tulevaisuuswebinaari | |
| 24.3.2025 | Maakuntahallitus | Maakuntaohjelman työstäminen |
| 27.3.2025 klo 12-16 Hämeenlinna 28.3.2025 klo 10-14 Forssa 1.4.2025 klo 12-16 Riihimäki | 3. työpaja | Seudulliset työpajat – Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki, Teemana maakuntaohjelman painopisteet |
| 23. tai 24.4.2025 | 4. työpaja FRUSHin yhteydessä | |
| 28.4.2025 | Maakuntahallitus | Painopisteiden ja älykkään erikoistumisen kärkien valmistelu |
| 19.5.2025 | Maakuntavaltuusto | Maakuntaohjelman työstäminen |
| 26.5.2025 | Maakuntahallitus | Maakuntaohjelman työstäminen |
| 2.6.2025 | Maakunnan yhteistyöryhmä | Maakuntaohjelman työstäminen |
| 16.6.2025 | Maakuntahallitus | Maakuntaohjelman työstäminen |
| 18.8.2025 | Maakuntavaltuuston seminaari | Maakuntaohjelman työstäminen |
| 15.9.2025 | Maakuntahallitus | Maakuntaohjelma nähtäville, kuulutukset, lausunnot |
| 29.9.2025 | Maakunnan yhteistyöryhmä 5. työpaja | Linjaukset maakuntaohjelmaan Vaikuttavuuden varmistaminen |
| 6.10.2025 | Maakuntahallitus | Maakuntaohjelman viimeistelyä ja palautteen käsittelyä |
| 10.11.2025 | Maakuntahallitus | Esitys maakuntaohjelmaksi |
| 24.11.2025 | Maakuntavaltuusto | Maakuntaohjelman hyväksyminen |
Sidosryhmät
- Kunnat – kuntajohtajakokous ja hallitukset
- Maakunnan asukkaat ja maakunnallinen nuorisovaltuusto
- Maakunnan yhdistykset ja maakunnallinen järjestöneuvottelukunta
- Maakunnan yritykset
- Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö
- Hämeen ELY-keskus
- Uudenmaan ELY-keskus
- TyöHäme ja Etelä-Hämeen työllisyysalue
- OmaHäme
- Linnan Kehitys Oy
- Forssan Yrityskehitys Oy
- Janakkalan Yrityskehitys Oy
- Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy
- Hämeen kauppakamari
- Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
- Hämeen Yrittäjät
- Teknologiateollisuuden Kanta-Hämeen aluejohtokunta
- MTK Häme
- Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK
- Helsingin yliopisto / Lammin biologinen asema
- Luonnonvarakeskus LUKE
- Ammatilliset oppilaitokset: Hämeen ammatti-instituutti HAMI, HYRIA, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä LHKK, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia
- Aalto-yliopisto
- Tampereen yliopisto
- LUT-yliopisto
- LAB-ammattikorkeakoulu
- Laurea-ammattikorkeakoulu
- Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Suomen ympäristöopisto SYKLI
- Suomen ympäristökeskus SYKE
- Ilmatieteenlaitos
- Maanmittauslaitos
- Teknologian tutkimuskeskus VTT
- Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien liitot
- ProAgria Häme
- Vanajavesisäätiö
- Leader-ryhmät
Tekijät
Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuu laaja joukko asiantuntijoita maakunnasta ja sen ulkopuolelta. Valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.
Hämeen liitosta valmisteluun osallistuvat:
- Toni K. Laine, maakuntajohtaja
- Jyri Sarkkinen, kehittämisjohtaja
- Krista Taipale, Häme EU Office johtaja
- Marko Mälly, maakunnan kehittämispäällikkö
- Minna Takala, projektipäällikkö
- Sebastian Hovi, aluekehitysasiantuntija
- Arto Saarinen, aluekehitysasiantuntija
- Jukka Lidman, maakunta-analyytikko
- Mikael Asikainen, maakuntakaavoittaja
- Juuso Helander, liikenneasiantuntija
- Paula Mustonen, maakuntainsinööri
- Jaana Laakso, tapahtuma- ja kulttuurivastaava
- Julia Rikkonen, kehittämiskoordinaattori
- Reetta Sorjonen, viestintäpäällikkö
Yhteystiedot
Jyri Sarkkinen, kehittämisjohtaja, +358 50 523 1598, [email protected]
Sebastian Hovi, aluekehitysasiantuntija, +358 50 563 7297, [email protected]
Jukka Lidman, maakunta-analyytikko, +358 50 479 2541 [email protected]
Minna Takala, projektipäällikkö, +358 50 526 4648 [email protected]
Hämeen liitto
Niittykatu 5
13100 Hämeenlinna
[email protected]
www.hameenliitto.fi